Claude Monetin puutarha elokuussa

Taidemaalari Claude Monetin puutarha Givernyssä on yksi maailman kuuluisimmista, suosituimmista ja kauneimmista puutarhoista. Puutarhassa vierailee noin puoli miljoonaa ihmistä vuosittain.

Olen käynyt Claude Monetin puutarhassa kolme kertaa: toukokuun alussa 2010, syyskuun alussa 2012 ja tänä kesänä heinä-elokuun vaihteessa.

Monetin puutarhasta tuli heti ensimmäisellä kerralla suosikkipuutarhani kaikkien näkemieni puutarhojen joukossa. Sen vuoksi valitsin blogini ”logoksi” Monetin puutarhan pääkäytävän, Grande Alléen, valokuvattuna syyskesällä, jolloin se on kauneimmillaan.

Syyskesän perennoja Monetin puutarhassa

Claude Monet muutti perheineen Givernyyn vanhalle siideritilalle vuonna 1883 ensin vuokralle, mutta myöhemmin hän osti tilan itselleen. Kymmenen vuotta myöhemmin Monet osti lisämaata tien toiselta puolelta ja rakensi sinne vesipuutarhan. Claude Monet asui tilallaan kuolemaansa saakka (1926).

Puutarha on kaksiosainen: talon ympärillä on ns. ruutupuutarha (kuvan vasen puoli) ja maantien toisella puolella on vesipuutarha lummelampineen.

Aluksi Monetin puutarha sisälsi keittiöpuutarhan, hedelmäpuutarhan ja muutaman tavallisen perennapenkin. Claude Monet oli hyvin kiinnostunut puutarhanhoidosta. Hän istutti puutarhaansa mielikukkiaan ja muutti perennapenkit inspiroiviksi värikokeiluiksi.

Idean talon ympärillä olevaan erilaisten värikenttien muodostamaan ruutupuutarhaan Monet sai vierailtuaan Hollannin tulppaaniviljelmillä vuonna 1886.

Talon ympärillä oleva puutarha koostuu kymmenistä suorakaiteen muotoisista perennapenkeistä sekä puista, pensaista ja köynösruusuista.

Talon edessä oleva puutarha talon yläkerran ikkunasta nähtynä

Kaikissa perennapenkeissä kasvatetaan useampia erilaisia perennoja kesäkukilla täydennettyinä, jotta perennapenkit kukkisivat mahdollisimman paljon koko kesän ajan.

Monetin pääpuutarhurin entisen talon luona olevat perennapenkit ovat monokromaattisia eli penkkeihin istutetut perennat ja kesäkukat ovat samanvärisiä, mutta eri tummuusasteita.

Daaliat ovat suosittuja syksyn kasveja ranskalaisissa maalaispuutarhoissa. Daaliat olivat Claude Monetin ensimmäinen suosikkikukka, jota hän kasvatti kaikissa puutarhoissaan ja maalasi moniin tauluihinsa.

Daaliat ovat myös minun suosikkeja loppukesällä kukkivista Monetin puutarhan kasveista. Puutarhassa kasvaa kymmeniä erivärisiä ja -lajisia daalioita.

Suureksi harmikseni ruusujen paras kukintakausi oli jo ohi, mutta jonkin verran ruusun kukkia vielä näkyi. Useat puutarhan köynösruusut on istutettu kasvamaan kuvassa näkyvän sienenmuotoisen köynöstuen ympärille.

Talon ympärillä olevassa puutarhassa on kapeita polkuja perennapenkkien ympärillä. Vierailijat pääsevät kulkemaan joillakin poluilla ja ihailemaan kukkia myös läheltä.

Monetin puutarhan pääpuutarhuri on vaihtunut viimeisimmän ja sitä edellisen käyntini välillä. Uusi pääpuutarhuri ei pyri enää istuttamaan puutarhan kasveja mahdollisimman samalla tavalla kuin Claude Monetin elinaikana, joten puutarhaan on tullut joitakin selvästi näkyviä muutoksia.

Alakuvassa näkyvät laventelirivit on istutettu edellisen käyntini jälkeen. Laventeli on suosikkikasvejani ja muualla olisin innoissaan nähdessäni noin hienot laventelipenkit, mutta ne eivät sovi Monetin puutarhan henkeen lainkaan. Missään muualla Monetin puutarhassa ei ole istutettu yhtä suurta aluetta samaa kasvia, joten yhtenäiset laventelipenkit poikkeavat muusta puutarhasta liian paljon.

Laventelit houkuttelivat perhosia voimakkaalla tuoksullaan.

Talon ympärillä olevassa puutarhassa kukkivat mm. gladiolukset, salkoruusut, hortensiat ja liljat. Ruusujen ja kärhöjen paras kukinta-aika oli jo ohi.

Claude Monet hankki maantien toiselta puolelta lisää maata vuonna 1893 ja aloitti vesipuutarhan rakentamisen samana vuonna.

Vesipuutarhan keskeisin osa on lummelampi, jonka ympärillä on kaksi japanilaistyylistä kaarisiltaa. Vesipuutarha on luonnon mukainen puutarha  ja siellä on huomattavasti vähemmän kukkivia kasveja kuin talon ympärillä olevassa puutarhassa.

Alakuvassa näkyy visterian peittämä japanilainen silta sekä alkuperäinen Monetin suuri riippapaju. Lammessa kasvaa niin runsaasti lumpeita, että ne peittävät joissakin kohdin lähes koko veden pinnan.

Claude Monetin puutarhan suosio näkyy hyvin alakuvassa. Puutarhassa on välillä niin paljon turisteja, että joutuu jonottamaan päästäkseen katsomaan tai valokuvaamaan haluamaansa paikkaa.

Puutarhan alkuperäinen visteria sijaitsee kuvassa olevan japanilaisen sillan lähettyvillä. Kuvan yläosassa näkyy vielä pari visterian kukkaa, vaikka visterian paras kukinta-aika oli jo toukokuun alkupuolella.

Claude Monet maalasi lummetaulunsa käyttäen vesipuutarhan lumpeita mallina. Lumpeet olivatkin hänen viimeinen ja suurin suosikkikasvi.

Claude Monetin talo ja suurin ateljee on avoinna yleisölle. Talo on kalustettu ja siellä on esillä Monetin henkilökohtaisia tavaroita.

Monetilla oli kolme ateljeeta, joista suurin ateljee toimii nykyisin matkamuistomyymälänä. Claude Monet maalasi lummemaalauksensa ko. ateljeessa.

Claude Monet rakennutti ostamaansa taloon kaksi uutta siipeä, jotta talo sopisi paremmin hänen perheen ja maalaustyöhön liittyviin tarpeisiin.

Sisäkuvia talosta (vasemmalta ylhäältä oikealle alas):

• sininen olohuone on koristeltu japanilaisin maalauksin. Monet keräsi innokkaasti japanilaista taidetta, jota on runsaasti esillä talossa
• Monetin ja hänen vaimonsa pukeutumishuone
• Monetin studio, jossa hän vastaanotti vieraita
• isossa sinisessä keittiössä pystyttiin valmistamaan ruokaa suurelle vierasmäärälle

Claude Monetin puutarha sijaitsee Givernyssä, joka on noin 75 km Pariisista luoteeseen. Puutarha on avoinna yleisölle huhtikuun alusta lokakuun loppuun.

Helpoin tapa käydä Claude Monetin puutarhassa on matkustaa Pariisiin ja tehdä päiväretki jonkin matkanjärjestäjän organisoimalla bussimatkalla Pariisista Givernyyn.

Olen matkustanut joka kerta Givernyn omatoimisesti. Matkustan Pariisista Gare St. Lazaren rautatieasemalta junalla Vernoniin (noin 45 min) ja sieltä paikallisbussilla Givernyyn (10 min). Vernonista voi myös vuokrata polkupyöriä ja ajaa muutaman kilometrin matkan Givernyyn. Ajan tasalla olevat ohjeet Givernyyn matkustamisesta löytyvät Monetin säätiön kotisivuilta.

Pariisista kannattaa lähteä ensimmäisellä klo 8 jälkeen lähtevällä aamujunalla Vernoniin, jotta Givernyssä on perillä heti kun puutarha avautuu. Turistibussit tulevat yleensä päivällä, joten puutarhasta voi nauttia 1-2 tuntia suhteellisen rauhassa ennen kuin valtaosa turisteista saapuu paikalle. Puutarhaan kannattaa mennä mieluummin arkipäivänä kuin viikonloppuna.

Nykyään puutarhan pääsylipun voi ostaa netistä etukäteen. Tällöin puutarhaan pääsee samasta portista kuin ryhmät ja välttyy pääsylipun jonottamiselta.

Puutarhassa ei ole kahvilaa eikä myymälästä voi ostaa mitään syötävää, vaan ainoastaan vesipulloja. Monetin puutarhan lähettyvillä löytyy muutamia mukavia kahviloita ja ruokapaikkoja, joissa voi pistäytyä kahvilla tai syömässä ennen Vernoniin paluuta.

Kun matkustaa Pariisiin, niin vierailu Claude Monetin puutarhassa pitäisi kuulua jokaisen puutarhaharrastajan käyntikohteisiin. Pariisissa on paljon hienoja puutarhoja, mutta mikään niistä ei ole Claude Monetin puutarhan veroinen kauneudessaan.