All posts tagged: Kärhötuet

Avoimia puutarhoja Kirkkonummella

Sunnuntaina oli viides valtakunnallinen Avoimet puutarhat-päivä, jolloin lähes 500 puutarhaa avasi ovensa yleisölle. Tapahtumassa oli mukana paljon yksityisiä puutarhoja, jotka eivät ole muulloin avoinna kävijöille. Käyntikohteiksi valikoitui kolme puutarhaa Kirkkonummella, koska ystäväni ehdotti tapaamista Kirkkonummen puutarhoissa, juuri kun mietin lähtisinkö tutustumaan Kirkkonummen vai Lohjan puutarhoihin. Valitsin tähän postaukseen valokuvia puutarhaideoista, joita olisi kiva totetuttaa omassa puutarhassa. Suuri osa ideoista jää toteutumattomiksi puutarhaunelmiksi, mutta osan aion toteuttaa viimeistään ensi kesänä. Björkelundin ruusutarha Björkelundin ruusutarhan 1,3 hehtaarin kokoisessa puutarhassa on paljon pensasruusuja, perennoja, kärhöjä, puita ja pensaita. Ruusujen paras kukinta-aika oli ohi, mutta kärhöt ja perennat kukkivat vielä runsaasti. Ruusutarhan hienoin puutarhan osa oli mielestäni artikkelikuvassa näkyvä pieni lummelampi, jonka toisessa päässä punaiset lumpeet kasvoivat rehevästi. En ole koskaan aikaisemmin nähnyt jalostetun lumpeen menestyvän Suomessa ulkona, joten lummelampi teki suuren vaikutuksen. Björkelundin ruusutarha jakaantuu kahteen alueeseen. Talo sijaitsee kallion päällä, kallioiden alla on tasainen alue, jossa kasvaa nurmikkoa, ruusuja, puita ym. Kun talon luota laskeutuu puutarhaan alaosaan, niin kallioiden välissä oli noin 10 sentin rako, jossa virtaa pieni puro.  Luonnon puro ja sen soliseva ääni ovat hienoja puutarhan ”koristeita”. Björkelundissa viljellään hyötykasveja viljelylavoissa ja kasvihuoneissa. Hyötykasvien istutuksessa oli otettu huomioon myös istutuksen ulkonäkö. Tässä lavassa eriväriset …

Kärhötukien pidentäminen

Menin toissa syksynä hitsauskurssille, koska halusin tehdä pidempiä kärhötukia kuin kaupoissa myydään. Kaupoissa myynnissä olevat kärhötuet ovat keskimäärin 1,50 metriä korkeita, mikä on aivan liian vähän 2-5 metriä korkeiksi kasvaville kärhöille. Puolentoista vuoden aikana olin saanut kurssilla sen verran hitsauskokemusta, että uskalsin aloittaa joulun jälkeen valmiina ostettujen kärhötukien pidentämisen metrillä (1,5 m -> 2,5 m).  Kärhötelineen maksimikorkeus oli noin 2,5 metriä, jotta pystyin kuljettamaan tuet koululle autolla. Kärhötukien pidentäminen oli haasteellinen työ aloittelevalle hitsaajalle. Pelkästään pyörötangon hitsaaminen on tarkkuutta vaativaa. Sen lisäksi jatko-osien piti olla tietyn kokoiset ja muotoiset, jotta ne kävivät olemassa olevan kärhötuen jatkoksi. Koulun hitsaustilat ovat ahtaat eikä koululla ollut riittävän pitkiä hitsauspöytiä, jotta jatko-osa olisi mahtunut kokonaan pöydälle. Välissä kävin tarkistamassa, että jatko-osa sopii kärhötelineseen ja kärhötelineen muoto säilyy ennallaan. Jatko-osien oikean muodon tekeminen oli hankalaa. Kärhötelineen suorakulmien tekemiseen löytyi laite, mutta vinot kulmat piti hitsata mutu-tuntumalla kevyesti kiinni, tarkistaa  ja tarvittaessa vääntää oikeaan kulmaan sekä lopuksi hitsata kulmat pysyvästi kiinni. Pidennetyt kärhötelineet olivat vain 10 cm matalampia kuin hitsausluokka. Tavoitteenani oli pidentää kuusi kärhötukea kevätlukukauden aikana. Se onnistui viime tipassa: viimeiset pidennykset valmistuivat kevätkauden viimeisellä kurssikerralla. Poistan ostetuista kärhötuista helposti lohkeilevan maalin ja annan kärhötukien ruostua tasaisen ruskeiksi. …

Omien kärhö- ja pionitukien arviointia

Tein kevättalvella hevosenkengistä pionitukia metallityökurssilla.  Kun pionit ilmestyivät maan pinnalle keväällä, niin laitoin itse tekemäni pionituet tukemaan nuoria pioneja. Kun puutarhakaverini pyysivät, että tekisin heillekin samanlaisia pionitukia, niin totesin, että loppuosa metallityökurssisista kuluisi tällöin pionitukien tekemiseen. Pyysin tuttua ammattihitsaajaa tekemään pionitukia kavereilleni. Hän myös maalasi pionituet mustiksi (ylin kuva). Kun pionien kukinta-aika meni ohi, niin käytin niitä marjapensaiden tukemiseen vaihtamalla matalat harjaterästangot jaloiksi. Ensimmäiset pionit istutin noin kymmenen vuotta sitten liian lähelle toisistaan. Pionit ovat kasvaneet toisiinsa kiinni, joten tein tähän penkkiin pionituet raudoitusverkosta. Keväällä raudoitusverkkotuet eivät olleet mikään pionipenkin kaunistus, mutta pionit kasvoivat korkeutta nopeasti ja peittivät ruostuneen verkon. Kun alla olevaa kuvaa katsoo tarkkaan, niin raudoitusverkosta tehty pionituki näkyy vain parista paikasta. Jos pionituen olemassa oloa ei tiedä, niin sitä ei huomaa pionipenkkiä katsoessaan. Tänä kesänä pionit kasvoivat 30-50 cm normaalia korkeammiksi runsaiden sateiden vuoksi, joten vanhoja pioneja joutui tukemaan naruilla pionitukien lisäksi. Sateisen kesän vuoksi kehittelin pioneille sateensuojat, joista kirjoitin aikaisemmin oman jutun. Alla olevan minikärhötuen tein ensimmäisenä harjoitustyönä metallityökurssilla. Se löysi paikkansa pohjanjätti mustaherukkapensaan tukena. Viime vuonna ostamani marjapensas kasvoi niin kieroon, että sidoin sen kärhötukeen kasvamaan suorempaan muotoon. Tein …

Kärhötuki heinäseipäistä ja hevosenkengistä

Löysin syksyllä sattumalta netistä kuvan hevosenkengistä tehdystä pionituesta ja ihastuin sen kauneuteen. Halusin tehdä samanlaisia pionitukia metallitöiden kurssilla kansalaisopistossa. Myöhemmin keksin, että samoja ”hevosenkenkäkukkia” voi käyttää myös kärhötukien tekemiseen. Käytettyjen hevosenkenkien etsiminen kesti pari kuukautta, ennen kuin sain hankittua ne hyvän ystäväni avustuksella hänen tyttärensä ratsastustallilta. Matkaa ratsastustallille oli edestakaisin yli 450 kilometriä. Koska meillä sattui tulemaan muutakin asiaa ko. paikkakunnalle, niin noudimme hevosenkengät samalla kertaa muutama viikko sitten. Kuten valokuvasta näkyy, niin hevosenkengät ovat erittäin likaisia. Pesin hevosenkengät kahteen kertaan: harjasin ne juuriharjalla puhtaaksi ja puhdistin reiät metallipiikillä. Likaveden kaadoin nurmikolle lannoitteeksi. Hevosenkenkien puhdistamisessa oli melkoinen työ, mutta positiivisena yllätyksenä hevosenkengät olivat pesun jälkeen suorastaan kauniisti ruostuneita. Koska minulla ei ole vielä tarvittavia materiaaleja pionitukien jalkoja varten, niin aloitin kärhötuen tekemisellä. Hitsasin hevosenkengistä 3-lehtisen apilan ja 6-terälehtisen kukan. Pystytin kärhötuen kolmesta heinäseipäästä, yllä olevista hevosenkenkäkukista ja yhdestä hevosenkengästä. Laitoin heinäseipäät lumikinokseen sopivalle etäisyydelle toisistaan. Laitoin alimmaiseksi 6-kenkäisen kukan, siten että heinäseiväs on kukan joka toisessa terälehdessä. Seuraavaksi laitoin 3-kenkäisen kukan ja ylimmäksi yhden hevosenkengän pitämään heinäseipäät yhdessä. Olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen. Vanhoista harmaantuneista heinäseipäistä ja ruostuneista hevosenkengistä tehty kärhötuki sopii hyvin mökkipuutarhani tunnelmaan. Tulisipa kesä pian ja pääsisi katsomaan, kuinka kärhöt kiipeilevät …

Itse tehdyt kärhö- ja pionituet – metallitöiden opettelua

Olen vuosikausia etsinyt kohtuuhintaisia ja riittävän korkeita (yli 2 metriä) kärhötukia puutarhaan Suomesta ja netistä ulkomaisista puutarhakaupoista. Englannista löytyy hienoja yli 2 metrisiä käsityönä tehtyjä kärhötukia yli 300 euron hintaan, mutta hinta on aivan liian korkea, varsinkin kun tarvitsen tukia yli kymmenen kappaletta. Linkki: englantilaiset kärhötuet Parin vuoden kypsyttelyn jälkeen päätin mennä kansalaisopiston metallityökurssille ja opetella itse tekemään kärhötukia ym. puutarhassa tarvittavia metalliesineitä. Arvelin olevani kurssin ainoa nainen, mutta positiivisena yllätyksenä kurssilla on kolme naista minun lisäksi. Kaksi oli harrastanut metallitöitä jo useampia vuosia ja he olivat jo kokeneita alan harrastajia. Aloitin tekemällä pienen kärhötuen. Hitsausjäljestä tuli varsin omaperäistä, mutta kärhötuen huipulle takomaani S-kirjaimeen olen tyytyväinen. Seuraavien kärhötukien mallien ideoinnin aikana olen opetellut lisää hitsaamista tekemällä kolme suurikokoista pionitukea (kuva ylhäällä). Mitoitin pionituet tähän pionipenkkiin siten, että kun laitan ne rinnakkain, niin kaikki pionit kasvavat uusista pionitukien sisällä. Kansalaisopiston joululoma alkoi marraskuun viimeisellä viikolla. Nyt on kuukausi aikaa ideoida, mitä teen kevätlukukaudella.