All posts tagged: Puutarhamatkailu Suomessa

Haagan alppiruusupuisto

Haagan alppiruusupuisto on sekä yleisölle avoin puisto että Helsingin yliopiston kasvinjalostuksen koealue. Alppiruusupuisto perustettiin vuonna 1975, kun Helsingin yliopiston alppiruusujen jalostusohjelman kasveille tarvittiin lisää tilaa. Alppiruusupuiston paikaksi valittiin 8 hehtaarin kokoinen Laajasuon alue Pohjois-Haagassa. Alppiruusupuiston eteläosaan istutettiin ensimmäisessä vaiheessa v. 1975 noin 3000 alppiruusua. Puiston pohjoisosaan on istutettu 1500 puistoatsaleaa vuosina 1996-1997. Vuonna 2010 Alppiruusupuiston atsalea-alueella alkoi metsäpuutarhan rakentaminen. Metsäpuutarhan pensaiksi on valittu mm. erilaisia hortensioita, atsaleoita ja muita kukkivia varjopensaita. Alppiruusujen ja atsaleoiden kukinta on parhaimmillaan kesäkuun alkupuolella, tänä vuonna todennäköisesti kesäkuun toisella viikolla. Lisätietoa alppiruusupuistosta löytyy Helsingin kaupungin ylläpitämiltä sivuilta ”Vihreät sylit – Kävelyretkiä Helsingin puistoihin” – Hurmaannu alppiruusumetsässä.

Ramsholmenin valkovuokkometsä

Tammisaaressa sijaitseva Ramsholmenin luonnonpuistoalue kuuluu Etelä-Suomen rehevimpiin lehtometsiin. Keväisin päähuomion vievät valkovuokot, jotka lähes peittävät maanpinnan valkoisilla kukinnoilla. Ramsholmen on erinomainen retkeilyalue. Alueeseen on helppo tutustua muutaman kilometrin mittaisilla luontopolulla. Ramsholmenin alue liitettiin Natura 2000-verkostoon vuonna 1997. Metsä jätetään luonnontilaan ja sen annetaan pikkuhiljaa muuttua aarniometsäksi. Valkovuokkojen joukosta nousevien kotkansiipisaniaisten lehdet olivat hauska näky valkovuokkojen joukossa. Joillakin valkovuokoilla oli vaaleanpunaiset kukat. Ramsholmenissa olisi ollut valkovuokkojen lisäksi paljon muutakin mielenkiintoista nähtävää (mm. paljon erilaisia jaloja lehtipuita, Högholmenin aarniometsät, monipuolinen lintukanta ja meren rannat), mutta tihkusateisena päivänä kävimme kävelemässä vain lyhyen matkaa keskittyen valkovuokkojen ihailuun. Ramsholmen sijaitsee Tammisaaren keskustan tuntumassa lähellä Länsi-Uudenmaan sairaalaa. Ramsholmenin pysäköintialue ja luonnonpuiston opastaulu ovat Snäcksundintiellä.

Gullön kartanon kukkalaakso

Tammisaaressa  sijaitsevalla Gullön kartanolla on pitkä historia. 1300-1400 -luvuilla se kuului lähellä Tallinnaa sijaitsevaan Padisin luostariin. Vuonna 1562 Ruotsin kuningas Erik XIV antoi Gullön ns. frälssilahjana Raaseporin linnan voudille, josta tuli myöhemmin Suomen käskynhaltija. Tilasta tehtiin ratsutila, joka asetti sotilaita armeijan käyttöön. Myöhemmin kartano on toiminut maa- ja metsätaloustilana. Nykyisin Gullön kartano toimii monipuolisena maatilamatkailuyrityksenä, jossa on mm. riistaravintola, vuokrattavia kokous- ja juhlatiloja sekä mökkejä ja erilaisia ohjelmapalveluja. Gullön kartanon lähimetsään on tehty kukkalaakso: puolen kilometrin pituinen kävelyreitti, jonka varrelle on istutettu lähes 30 000 narsissia. Kävelyreitin varrelle kauneimpiin paikkoihin oli sijoitettu penkkejä, joissa voi pitää taukoa ja ihailla narsissien kukintaa. Kukkalaaksossa on parikymmentä erilaista narsissilajikkeita. Narsissien kukinta oli kauneimmillaan, mutta tihkusateinen sää haittasi kukkien ihailua. Gullö Gård sijaitsee Tammisaaren keskustasta noin 14 kilometrin päässä maaseudulla. Narsissien kukinta-aikana (4-17.5.2015) Gullön krouvin kahvila on avoinna päivittäin klo 11-19.

Kirsikkapuiden kukintaa ihailemassa

Helsingin Roihuvuoressa on Suomen suurin yhtenäinen kirsikkapuiden esiintymä. Kirsikkapuistossa ja japanilaistyylisessä puutarhassa kasvaa yli 240 kirsikkapuuta. Roihuvuoren kirsikkapuisto sai alkunsa, kun Suomessa asuva japanilainen kauppias Norio Tomida sai idean, että Helsingissä asuvat japanilaiset ja Suomessa toimivat japanilaiset yritykset voisivat lahjoittaa kirsikkapuita hanami-juhlan järjestämistä varten. Keräyksen tuotoilla ostettiin 152 rusokirsikkapuuta ja ne istutettiin Kirsikkapuistoon vuosina 2007-2010. Koska Roihuvuoressa oli jo japanilaistyylinen puutarha, niin kirsikkapuiston paikaksi valittiin Sahaajankadun ja Abraham Wetterintien kulmassa oleva nurmikkokenttä. Pieni prinsessa oli kirsikkapuistossa vaaleanpunaisessa mekossaan (yläkuva). Kun äiti otti valokuvia prinsessasta, niin prinssikin ilmestyi paikalle ja tuli tutustumaan nuoreen neitoon. Kirsikan kukkien katselujuhlaa eli hanamia on vietetty Roihuvuoressa vuodesta 2008 alkaen. Hanamin keskeinen sisältö on kirsikkapuun kukkien katseleminen. Buddhalaisuudessa kirsikankukka symbolisoi katoavaisuutta ja se oli myös samuraiden symboli. Koska tämän vuoden hanami-juhlapäivänä eli helatorstaina on luvassa vesisadetta, niin kävin katsomassa kirsikkapuiden kukintaa etukäteen. Kirsikkapuistossa oli tänään paljon ihmisiä ihailemassa kirsikkapuiden kukintaa. Osa oli ottanut eväät mukaan ja oli piknikillä keväisessä ja aurinkoisessa puistossa. Kirsikkapuistosta pääsee japanilaistyylisen puutarhaan (Roihuvuorentie 12-16) noin 400 metriä pitkää kevyen liikenteen väylää pitkin tai autolla. Roihuvuoren japanilaistyylisen puutarhan kirsikkapuut ovat pienemmällä …

Lumikuningatar kukkii talvipuutarhassa

Lumikuningatar (Coelogyne cristata) löydettiin Himalajan vuoristosta 1800-luvun alussa. Suomessa lumikuningatarta on kasvatettu yli sadan vuoden ajan. Talvipuutarha sai ensimmäisen lumikuningattaren lahjoituksena 1970-luvulla. Ko. kasvi oli kasvanut Kalliossa III linjalla. Talvisodan aikana isäntäväki lähti pommituksia pakoon ja työnsi lumikuningattaren suojaan uunin pesään. Kun he palasivat kotiin, ikkunat olivat rikki, mutta lumikuningatar toivotti isäntäväen tervetulleeksi kauniisti kukkimalla. Perheen äiti lahjoitti lumikuningattaren talvipuutarhaan 1970-luvulla. Talvipuutarha on tämän jälkeenkin saanut joitakin lumikuningattaria lahjoituksena ja ne kaikki kukkivat samalla seinämällä tammi-maaliskuussa. Suomen Orkideayhdistys on useana vuonna järjestänyt orkideanäyttelyn talvipuutarhassa lumikuningattaren kukinnan aikana. Yhdistyksen jäsenet tuovat näyttelyyn omia kauniisti kukkivia orkideoja. Jäseniä oli näyttelyssä myös neuvomassa ja vastaamassa kävijöiden kysymyksiin sekä myymässä orkideayhdistyksen lehtiä ym. materiaalia. Alla olevat orkideat olivat mielestäni näyttelyn kauneimpia kasveja. Koska pieniä ja hempeitä orkideoja näkee harvemmin näyttelyissä, niin ne valikoituivat suosikiksi osittain siitä syystä. Alla on lisää kuvia orkideayhdistyksen näyttelystä. Menin näyttelyyn reilut puoli tuntia ennen sulkemisaikaa. Aika riitti hyvin orkideoiden katseluun, mutta toinen puolituntinen olisi tarvittu vielä myytävänä olevan materiaalin tutkimiseen ja lisätietojen kyselemiseen mielenkiintoisimmista orkideoista. Orkideayhdistyksen näyttely jatkuu vielä viikonlopun ajan eli 1.3.2015 saakka. Sen jälkeen talvipuutarhassa voi käydä ihailemassa vielä lumikuningattaren ja muutaman talvipuutarhan oman …