All posts tagged: Alppiruusut

Kevään puutarhakuvat

Julkaisen ”1003 puutarhaa” Facebook-sivulla kuvia puutarhani perennoista ja kasveista muutaman kerran viikossa. Olen kerännyt tähän postaukseen huhti-toukokuussa julkaistut kuvat puutarhastani.

Pohjois-Italiasta Suomen lämpimään kevääseen

Palasimme muutama päivä sitten puolentoista viikon pituiselta matkalta Pohjois-Italian järvialueelta. Kiersimme Garda-, Como-, Lugano- ja Maggiore-järvien ympäristössä ihailemassa kauniita maisemia ja puutarhoja sekä Modenassa ja Maranellossa tutustumassa Ferrari-museoihin. Matkalle lähtö oli poikkeuksellisen jännittävä. Lähtöä edeltävänä iltana alkoi kova räntäsade ja maan pinnalle kertyi nopeasti 2-3 senttiä räntää. Koko yöksi luvattiin nollan lähellä olevaa lämpötilaa ja sadetta. Oli epävarmaa, ehtisikö räntä sulaa ennen aamua ja lentokentälle lähtöä. Seurasimme säätä muutaman tunnin ja totesimme, että talvirenkaat joudutaan todennäköisesti vaihtamaan autoon. Olin ehtinyt tuoda holvisaunassa talvehtineet kasvit ym. autotalliin. Siivosimme autotallin keskiyöllä, mieheni ajoi auton talliin ja laittoi kaiken valmiiksi talvirenkaiden vaihtoa varten. Kolmelta aamuyöllä kävin tarkistamassa säätilanteen. Sade oli vaihtunut vesisateeksi ja räntä oli sulanut maasta. Huoli liukkaasta ajokelistä poistui ja matka lentokentälle sujui tavanomaisessa kevätkelissä. Idea Italian matkasta syntyi viime kesänä Hever-linnan kauniissa italialaisessa puutarhassa. Kun löysin jutun ”Italian 12 kauneimmasta puutarhasta”, niin suunnittelin Pohjois-Italian matkareitin, jonka varrella oli viisi ko. jutussa mainittua puutarhaa: 2. Villa Carlotta, Tremezzo, Lake Como 4. Villa Taranto Gardens, Pallanza, Lake Maggiore 6. Parco Teresio Olivelli, Tremezzo, Lake Como 7. Isola Bella Gardens, Borromean islands, Lake Maggiore 8. Giardini di Giusti, Verona Kävimme neljässä em. puutarhassa …

Wisleyn puutarha

Wisleyn puutarha (RHS Garden Wisley) on suosituin ja tärkein kuninkaallisen puutarhayhdistyksen (RHS = Royal Horticultural Society) omistamista puutarhoista. Muut RHS:n omistamat puutarhat ovat Bridgewater, Harlow Carr, Hyde Hall and Rosemoor. Sir Thomas Hanbury lahjoitti Wisleyn RHS:lle vuonna 1903. Lahjoitus oli RHS:lle lähes lottovoitto, koska se oli etsinyt 30 vuoden ajan uutta ja suurempaa puutarhaa Lontoon ulkopuolelta. Lahjoituksen aikana Wisleyn tilan 24 hehtaarista vain pieni osa oli tehty puutarhaksi, loput oli viljelymaata. Wisleyn puutarhan koko nykyisin on 97 hehtaaria. Wisley on Iso-Britannian toiseksi suosituin maksullinen puutarha Lontoon kuninkaallisen kasvitieteellisen puutarhan (Kew Gardens) jälkeen. Wisleyssä vierailee vuosittain lähes miljoona vierailijaa. Wisleyn puutarha on kooltaan niin suuri, että päivän aikana ei ehdi kiertää koko puutarhaa. Suunnittelin etukäteen reitin, joka kattoi puutarhan mielenkiintoisimmat osat. Wisleyn yksi kuuluisimmista kohteista on kaksi valtavankokoista kukkapenkkiä (Mixed borders), joilla on pituutta 128 metriä ja leveyttä 6 metriä. Kukkapenkkiin on istutettu kukkasipuleita, yksivuotisia kukkia, perennoja, pensaita ja puita. Kasvit on istutettu kukkapenkkeihin värisävyittäin kylmistä pastelleista lämpimiin väreihin. Wisleyn puutarhureiden tavoitteena on antaa vierailijoille ideoita, miten kasveja voidaan yhdistellä toisten kanssa. Kukkapenkeissä on kasvien nimikyltit, jotta ideat on helppo toteuttaa omissa …

Battleston kukkula Wisleyn puutarhassa

Battlestonin kukkula Wisleyn puutarhassa on kauneimmillaan huhti-toukokuussa, kun sadat alppiruusut sekä magnoliat kukkivat laajalla alueella. Kesäkuun alussa osa alppiruusuista ja muutamat magnolioista kukkivat vielä kauniisti. Koska paras sesonki oli ohi, niin kukkula oli rauhallinen paikka ihailla kukkien kauneutta. Alla Battlestonin kukkulan kävelykierroksella nähtyä. Wisleyn puutarhakierros jatkuu seuraavalla kerralla suuriin kasvihuoneisiin.

Seitsemän kukkaa tyynyn alle

Vanhan kansan juhannustaian mukaan pitää kerätä seitsemän erilaista kukkaa seitsemältä eri niityltä, laittaa ne illalla tyynyn alle ja tuleva sulho näkyy seuraavana yönä unessa. Nuorena tyttönä kokeilin maalla asuessani ko. taikaa, mutta en enää muista, näinkö sulhoa unessa juhannusyönä. Sulho kuitenkin ilmestyi yhtenä kesänä aitan ovelle koputtelemaan ja olemme olleet siitä asti yhdessä, avioliitossakin yli 25 vuotta. Juhannustaika on aasinsiltana puutarhani juhannuksena kukkiviin kasveihin. Tarkoituksenani oli kerätä seitsemän Suomen lipun väristä sinistä ja valkoista kukkaa, mutta koska sinisiä kukkia ei löytynyt riittävästi, niin kuvasin seitsemän akileijaa ja seitsemän muuta perennaa/kesäkukkaa. Yläkuvassa olevat akileijat muuttavat siemenistä lisääntyessään välillä väriä ja joskus muotoakin. Näin tänään ensimmäisen kerran oikeanpuoleisen vaaleansinisen akileijan puutarhassani alunperin hankkimani vaaleansinisen akileijan seurana.   – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – Odottelen kovasti mehiläisen kanssa puutarhakesän kohokohtaa eli jalopionien kukintaa. Pionien varret ovat kasvaneet sateisen ja kolean kevään ja alkukesän aikana harvinaisen pitkäksi, jopa 1,5 metrisiksi. …

Haagan alppiruusupuisto

Haagan alppiruusupuisto on sekä yleisölle avoin puisto että Helsingin yliopiston kasvinjalostuksen koealue. Alppiruusupuisto perustettiin vuonna 1975, kun Helsingin yliopiston alppiruusujen jalostusohjelman kasveille tarvittiin lisää tilaa. Alppiruusupuiston paikaksi valittiin 8 hehtaarin kokoinen Laajasuon alue Pohjois-Haagassa. Alppiruusupuiston eteläosaan istutettiin ensimmäisessä vaiheessa v. 1975 noin 3000 alppiruusua. Puiston pohjoisosaan on istutettu 1500 puistoatsaleaa vuosina 1996-1997. Vuonna 2010 Alppiruusupuiston atsalea-alueella alkoi metsäpuutarhan rakentaminen. Metsäpuutarhan pensaiksi on valittu mm. erilaisia hortensioita, atsaleoita ja muita kukkivia varjopensaita. Alppiruusujen ja atsaleoiden kukinta on parhaimmillaan kesäkuun alkupuolella, tänä vuonna todennäköisesti kesäkuun toisella viikolla. Lisätietoa alppiruusupuistosta löytyy Helsingin kaupungin ylläpitämiltä sivuilta ”Vihreät sylit – Kävelyretkiä Helsingin puistoihin” – Hurmaannu alppiruusumetsässä.

Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha toukokuussa

Helsingin keskustassa sijaitseva Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha  on toiminut kaupunkilaisten virkistäytymispaikkana vuodesta 1829 lähtien. Neljän hehtaarin kokoinen ulkopuutarha  koostuu mm. kasvihuoneiden edustan muotopuutarhasta, kukkakasvien systemaattisesta osastosta, maantieteellisista alueista ja aistipuutarhasta. Kymmenen kasvihuonetta edustavat kukin eri kasvillisuusvyöhykettä kuten kosteaa sademetsää, kuivaa ja paahteista aavikkoa tai Välimeren aluetta. Ostin vuosikortin Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisiin puutarhoihin pari viikkoa sitten. Pyrin vierailemaan kummassakin puutarhassa kerran kuukaudessa. Tässä jutussa on valokuvia Kaisaniemen puutarhan toukokuun kauneimmista kasveista. Lummehuoneen näyttävin kasvi on parananjättilumme. Sen lehti voi kasvaa halkaisijaltaan noin kaksimetriseksi ja se kykenee kannattelemaan jopa aikuisen ihmisen painon. Jättilumme kukkii vain öisin. Ensimmäisenä yönä kukka avautuu valkoisena, sulkeutuu sitten päiväksi ja avautuu seuraavana iltana uudestaan vaaleanpunaisena. Eksoottisesta jadeliaanista on oma juttu                             Ulkopuutarhan kaunottaria olivat magnolia ja kukintaansa aloittelevat alppiruusut.