All posts tagged: Atsaleat

Pohjois-Italiasta Suomen lämpimään kevääseen

Palasimme muutama päivä sitten puolentoista viikon pituiselta matkalta Pohjois-Italian järvialueelta. Kiersimme Garda-, Como-, Lugano- ja Maggiore-järvien ympäristössä ihailemassa kauniita maisemia ja puutarhoja sekä Modenassa ja Maranellossa tutustumassa Ferrari-museoihin. Matkalle lähtö oli poikkeuksellisen jännittävä. Lähtöä edeltävänä iltana alkoi kova räntäsade ja maan pinnalle kertyi nopeasti 2-3 senttiä räntää. Koko yöksi luvattiin nollan lähellä olevaa lämpötilaa ja sadetta. Oli epävarmaa, ehtisikö räntä sulaa ennen aamua ja lentokentälle lähtöä. Seurasimme säätä muutaman tunnin ja totesimme, että talvirenkaat joudutaan todennäköisesti vaihtamaan autoon. Olin ehtinyt tuoda holvisaunassa talvehtineet kasvit ym. autotalliin. Siivosimme autotallin keskiyöllä, mieheni ajoi auton talliin ja laittoi kaiken valmiiksi talvirenkaiden vaihtoa varten. Kolmelta aamuyöllä kävin tarkistamassa säätilanteen. Sade oli vaihtunut vesisateeksi ja räntä oli sulanut maasta. Huoli liukkaasta ajokelistä poistui ja matka lentokentälle sujui tavanomaisessa kevätkelissä. Idea Italian matkasta syntyi viime kesänä Hever-linnan kauniissa italialaisessa puutarhassa. Kun löysin jutun ”Italian 12 kauneimmasta puutarhasta”, niin suunnittelin Pohjois-Italian matkareitin, jonka varrella oli viisi ko. jutussa mainittua puutarhaa: 2. Villa Carlotta, Tremezzo, Lake Como 4. Villa Taranto Gardens, Pallanza, Lake Maggiore 6. Parco Teresio Olivelli, Tremezzo, Lake Como 7. Isola Bella Gardens, Borromean islands, Lake Maggiore 8. Giardini di Giusti, Verona Kävimme neljässä em. puutarhassa …

Atsaleat kukkivat Schönbrunnin puutarhassa

Terveiset keväisestä Wienistä! Kevät oli Itävallassa pääsiäisen aikaan huomattavasti pidemmällä kuin Suomessa ja lämmintäkin oli muutama aste enemmän kuin kotona. Matkan kohokohta oli atsaleojen ja kameloiden upea kukinta Schönbrunnin linnan palmutalossa sekä orangeriessa eli talvipuutarharakennuksessa. Schönbrunnin orangerie rakennettiin linnan puutarhan talvenarkojen puiden ja kasvien talvehtimispaikaksi vuonna 1754. Orangerieta käytettiin myös hovin juhlissa talvipuutarhana. Schönbrunnin orangerie on Versaillesin esikuvansa jälkeen maailman toiseksi suurin barokkityylinen orangerie. Sen pituus on 180 metriä ja leveys 10 metriä. Orangerien pinta-ala on 1800 m2 eli noin kahden keskikokoisen omakotitalotontin koko! Orangerieta käytetään edelleen talvipuutarhana, mutta siellä järjestetään myös Schönbrunnin palatsin konsertteja.  Lokakuusta toukokuun puoleen väliin vierailijat pääsevät tutustumaan vain pieneen osaan orangerieta, jossa kestävimmät kasvit talvehtivat. Orangerien koristeeksi tuodut atsaliat kukkivat erittäin runsaasti. Parissa kameliassa oli erittäin kauniit kukat. Schönbrunnin palmutalo rakennettiin 1881 aikansa uudenaikaisimmalla teknologialla. Palmutalo on 130 metriä pitkä. Keskipaviljonki on 28 metriä korkea, joten korkeat palmut ja puut sopivat kasvamaan palmutalossa. Palmutalo on jaettu kolmeen ilmastovyöhykkeeseen. Pohjoispaviljongissa kasvaa ’kylmän’, keskellä lauhkean ja eteläpaviljongissa trooppisen ilmastovyöhykkeen kasveja. Schönbrunnin linnassa, puutarhassa ja eläintarhassa oli pääsiäisenä valtavasti turisteja ja paikallisia asukkaita. Koska valtaosaan linnan puutarhasta on vapaa pääsy, mutta palmutaloon on sisäänpääsymaksu, niin aika harva puutarhassa kävijä …

Kameliat kukkivat talvipuutarhassa

Kameliat kukkivat talvipuutarhassa lokakuusta helmikuun puoleenväliin. Kamelioissa oli niin lupaavan paljon kukkanuppuja, että olen käynyt talvipuutarhassa kahden kuukauden aikana kolme kertaa nähdäkseni kameloiden runsaimman kukinnan. Suuri osa kukkanupuista on vähitellen kuivunut tai muuten surkastunut ja runsaaksi odottamani kukinta jäikin aika vähäiseksi. Joka käynnillä useassa kameliassa on ollut muutama kukka. Jokaisen eri lajin kukan kauneuteen on voinut keskittyä kunnolla, koska kymmenet muut kamelian kukat eivät ole kilpailleet huomiosta. Jokaisella vierailulla myös muut kasvit ovat kukkineet siten, että eri kasvit ovat olleet kauneimmillaan eri kerroilla. Nähtävää on riittänyt jopa enemmän kuin Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan paljon suuremmissa kasvihuoneissa tähän aikaan vuodesta. Yllä oleva kamelian kukka on yli satavuotiaasta kameliapuusta, joka tuotiin talvipuutarhaan puolitoista metriä korkeana Hakasalmen huvilalta vuonna 1917. Ko. kameliapuu on talvipuutarhan vanhin kasvi. Viime käynnilläni tammikuun puolessa välissä amaryllikset eli ritarinkukat kukkivat runsaimmin ja kauniimmin kuin joulukukkanäyttelyn aikana. En muista, että alla oleva amarylliskori olisi ollut edes esillä joulukukkanäyttelyssä. Kaikki muut joulukoristeet oli jo poistettu talvipuutarhasta, joten jouluinen kori näytti väärään paikkaan joutuneelta. Kirkkaan punaiset kukat olivat upea ja näyttävä näky ikkunan takana näkyvää talvista maisemaa vasten. Kuvakollaasi kauneimmista amarylliksen kukista. Atsaleat kukkivat myös viime viikolla runsaammin kuin joulunäyttelyssä. Alla olevat atsaleat olivat suosikkejani, koska joukossa oli yksi vaaleanpunainen atsalea ja valkoiset …

Claude Monetin puutarha toukokuussa

Pari viikkoa sitten kirjoittamaani Claude Monetin puutarha elokuussa postaukseen tuli kysymys, kannattaako puutarhaan mennä keväällä vai myöhemmin kesällä. Matkan ajankohta kannattaa valita sen mukaan, mitä kukkia haluaa nähdä puutarhassa. Puutarhan kukkimiskalenteri löytyy tästä linkistä. Olen pitänyt eniten Monetin puutarhasta toukokuussa (9.5.2010), koska silloin oli visterian paras kukinta-aika. Visterian lisäksi mm. atsaleat, tulppaanit, orvokit, lemmikit, omena- ja kirsikkapuut, tamariskit sekä kärhöt kukkivat kauneimmillaan. Iirikset ja pionit aloittelivat kukintaansa. Näin kukkivan visterian ensimmäistä kertaa Monetin puutarhassa. Se oli hurmaantumista visteriaan ensi silmäyksellä. Olin mennyt puutarhaan aikaisella aamujunalla ja sain ihailla visterian kukintaa kaikessa rauhassa pitkän aikaa ennen kuin turistibussit tulivat Givernyyn ja puutarha täyttyi turisteista. Visteriaa on vesipuutarhassa kahdessa paikassa: kukkapuutarhan alikulun lähellä olevan sillan koristeena sekä lähellä japanilaista siltaa. Japanilaisen sillan lähellä olevassa pergolassa kasvaa alkuperäinen visteria.                             Puutarhan läpi virtaa pieni Ru-joki, josta Claude Monet ohjasi veden lummelampeen. Alla olevassa kuvassa näkyy Claude Monetin istuttama pieni bambumetsä. Vesipuutarha on värikkäimmillään keväällä, kun mm. sipulikukat, orvokit, lemmikit, kaunokaiset ja atsaleat kukkivat vesipuutarhassa. Alkuperäinen visteriapergona näkyy pienenä vaalean lilana alueena japanilaisen sillan ja riippapajun vasemmalla puolella. Lumpeet eivät kuki …

Haagan alppiruusupuisto

Haagan alppiruusupuisto on sekä yleisölle avoin puisto että Helsingin yliopiston kasvinjalostuksen koealue. Alppiruusupuisto perustettiin vuonna 1975, kun Helsingin yliopiston alppiruusujen jalostusohjelman kasveille tarvittiin lisää tilaa. Alppiruusupuiston paikaksi valittiin 8 hehtaarin kokoinen Laajasuon alue Pohjois-Haagassa. Alppiruusupuiston eteläosaan istutettiin ensimmäisessä vaiheessa v. 1975 noin 3000 alppiruusua. Puiston pohjoisosaan on istutettu 1500 puistoatsaleaa vuosina 1996-1997. Vuonna 2010 Alppiruusupuiston atsalea-alueella alkoi metsäpuutarhan rakentaminen. Metsäpuutarhan pensaiksi on valittu mm. erilaisia hortensioita, atsaleoita ja muita kukkivia varjopensaita. Alppiruusujen ja atsaleoiden kukinta on parhaimmillaan kesäkuun alkupuolella, tänä vuonna todennäköisesti kesäkuun toisella viikolla. Lisätietoa alppiruusupuistosta löytyy Helsingin kaupungin ylläpitämiltä sivuilta ”Vihreät sylit – Kävelyretkiä Helsingin puistoihin” – Hurmaannu alppiruusumetsässä.

Potsdamin kasvitieteellinen puutarha

Potsdamin kasvitieteellisen puutarhan sijainti on ainutlaatuinen: se sijaitsee Sanssouci-linnan puutarhassa. Sanssoucin linna on UNESCOn maailmanperintökohde ja yksi Saksan kauneimmista linnoista. Puutarhan koko on noin 8,5 hehtaaria, siellä kasvatetaan noin 10 000 erilaista kasvia. Osa ulkopuutarhasta oli suljettu kevättöiden vuoksi, joten kävelin vain lyhyen matkan ulkopuutarhan puolella ja keskityin kasvihuoneen kasvien ja näyttelyiden ihailuun. Potsdamin kasvitieteellisen puutarhan maaliskuun kasvi oli yläkuvassa näkyvä Etelä-Arfikan kansalliskukka, kuningasprotea. Kuningasprotean parhain kukinta-aika oli jo takanapäin, mutta kukka oli edelleen näyttävä. Potsdamin kasvitieteellisessä puutarhassa oli myös atsalea- ja kamelianäyttely. Berliinin ja Potsdamin kasvitieteelliset puutarhat ovat ehkä sopineet näyttelyistä, koska Potdamissa atsaleat olivat pääroolissa ja Berliinissä kameliat. Atsaleat oli tuotu näyttelyyn ruukuissa. Näyttelyn katsojien kannalta oli mukavaa, että atsaleat olivat kukinnan eri vaiheessa, joten näyttelyssä riittää nähtävää pidemmäksi aikaa. Potsdamin kasvitieteellisen puutarhan kamelianäyttely oli aika pieni. Kameliat olivat kooltaan paljon pienempiä kuin Berliinin kasvitieteellisessä puutarhassa, mutta kamelian kukat ovat aina kauniita. Kasvihuone koostuu kahdeksasta eri huoneesta, joissa on trooppisia ja subtrooppisia kasveja esim. Amerikasta, Afrikasta ja Austraaliasta. Kasvihuoneesta löytyy mm. hyötykasvi-, kaktus- ja mehikasvihuoneet. Orkideahuone oli suljettu, mutta pääsin ihailemaan ja kuvaamaan orkideoja kasvihuoneen huollon aikana, jolloin huoneen ikkuna avattiin ja …

Berliinin kamelia- ja atsaleanäyttely

Maaliskuun puolessa välissä Berliinin ulkopuutarhoissa ei ole vielä kovinkaan paljon näkemistä, mutta Berliinin kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneessa oli upea kamelia- ja atsaleanäyttely. Kasvihuoneessa ”N” on pysyvä kamelianäyttely. Samaan huoneeseen tuodaan alkuvuodesta myös kukkivia atsaleoja ja esikoita. Kameliat kukkivat tammikuusta huhtikuulle. Maaliskuun puolessa välissä oli parhain kamelioiden ja atsaleojen kukinta-aika. Kameliat kasvavat kasvihuoneen keskiosassa, kasvihuoneen sivuille oli tuotu atsaleoja ruukuissa. Tämä oli upein kamelianäyttely, missä olen koskaan käynyt. Kamelioissa oli runsaasti kukkia. Kukkanuppujakin oli vielä paljon jäljellä, joten kukinta jatkuu kauniina vielä muutaman viikon. Kamelian eriväriset kukat hurmasivat kauneudellaan. Atsaleoja oli näyttelyssä lukumääräisesti enemmän kuin kamelioita, samoin kuin erivärisiä atsalealajikkeita. Atsaleat jäivät osaltani näyttelyssä vähän sivurooliin, koska niitä näkee useammin kasvitieteellisissä puutarhoissa kukkivina kuin kamelioita. Pidin erityisesti kaksivärisistä valko-vaaleanpunaisista kukista, joskin kaikki atsalean kukat ovat kauniita. Atsaleojen joukkoon sijoitetut esikot antoivat mukavaa vaihtelua istutuksiin. Käynti kamelia- ja atsaleanäyttelyssä oli Berliinin matkani parasta antia. Jos Berliinissä käy maalis-huhtikuussa, niin näyttelyssä kannattaa ehdottomasti vierailla. Koska näyttely on suosittu myös berliiniläisten keskuudessa, niin näyttelyssä kannattaa käydä mieluummin arkipäivänä kuin viikonlopuna. Berliinin kasvitieteellisen puutarhan jutussa on kerrottu, miten puutarhaan pääsee parhaiten julkisilla kulkuneuvoilla.

Keukenhof – paviljonkien näyttelyt ja kanavaristely

Keukenhofissa on neljä paviljonkia, jotka ovat nimetty Hollannin kuninkaallisten mukaan. Oranje Nassau, Beatrix, Willem-Alexander ja Juliana paviljongeissa järjestetään erilaisia kukka- ja muita näyttelyitä. Beatrix-paviljongin viime kevään orkideanäyttelystä voit lukea täältä. Oranje Nassau-paviljongissa järjestettiin viime keväänä joka viikko erilainen kukkanäyttely. Toukokuun ensimmäisellä viikolla näyttelyssä oli erilaisia krysanteemiasetelmia hollantilaisissa kaupunkinäkymissä. Suuressa Willem-Alexander paviljongissa oli esillä mm. ylimmässä kuvassa näkyviä perennoja, leikkokukka-asetelmia, hortensioita ja liljoja. Upea liljanäyttely oli vasta avattu, jonka vuoksi useimmat kukat olivat nupulla liljoista tehdyssä kaarikäytävässä, mutta liljakäytävän kauneuden saattoi kuvitella mielessään. Juliana paviljongissa oli tietoa tulppaaneista sekä tulppaanimania-näyttely. Tulppaanisipuleita tuotiin Turkista Hollantiin 1500-luvun lopulla  ja niiden kasvatus aloitettiin Leidenin kasvitieteellisessä puutarhassa vuonna 1593. Tulppaaneista tuli nopeasti statussymboleja ja ylhäisö oli valmis maksamaan tulppaanisipuleista huomattavia summia. Sijoittajat ymmärsivät rikastumisen mahdollisuuden, koska harvinainen kukkasipuli saattoi maksaa jopa työläisen kymmenen vuoden palkan verran. Sipulikauppa kiihtyi hintojen kohotessa 1630-luvulla, markkinat ylikuumenivat ja hinnat romahtivat parissa kuukaudessa vuonna 1637. Tulppaanimanian sanotaan olevan yksi maailman ensimmäisistä hintakuplista. Toukokuun ensimmäisellä viikolla oli rhodojen kukinta-aika oli parhaimmillaan. Tulppaani-istutusten välissä oli upeasti kukkivia rhodoja. Keukenhofin puutarhan tuulimyllyn vierestä oli mahdollisuus osallistua tunnin kestävälle kanaaliristeilylle. Kanaaliristeily oli Keukenhofin käynnin ainoa pettymys. Sää oli niin viileä ja tuulinen,  että veneessä tuli kylmä heti risteilyn …