Month: huhtikuu 2015

Kurre keväisessä puutarhassa

Orava on lähes jokapäiväinen näky pihallamme. Orava on oppinut löytämään ruokaa lintujen ruokintapaikalta ja se käy syömässä siellä joka päivä. Valkovuokot ovat itse levinneet perennapenkkiin. Koska vuokot saavat perennojen joukossa lannoitusta, niin niiden kukat ovat normaalia isommat. Vaaleanpunainen kirjokevättähti on yksi suosikkini sipulikukkien joukossa. Mehiläinen aloittaa heti työnsä, kun ensimmäiset kukat ovat avautuneet. Palloesikot ilahduttavat aikaisin keväällä hauskalla pallomaisella kukinnolla.

Islannin upeat luonnon nähtävyydet

Koska Islannin nähtävyydet ovat harvinaisen upeita, niin kirjoitan Reykjavikin kasvitieteellisen puutarhan jutun lisäksi myös hienoimmista luonnon nähtävyyksistä, jotka näimme viiden päivän matkalla Islannissa huhtikuun alkupuolella. Nähtävyydet on kerrottu alueittain: Reykjanesin niemimaa, Etelä-Islannin kultainen kierros ja Snaefellsnesin niemimaa. Ylimmässä kuvassa on Blue Lagoon kylpylä, joka on yksi Islannin kuuluisimpia nähtävyyksiä . Kylpylä saa vetensä läheisen geotermistä energiaa tuottavan voimalan ylijäämävedestä. Kylpylän linnunmaidon värinen, runsaasti erilaisia mineraaleja sisältävä vesi on +37 – +39 C ympäri vuoden. Uima-altaassa voi tehdä itselleen mutakasvonaamion, käydä erilaisissa saunoissa ja hierovassa vesisuihkussa. Kylpylässä on tarjolla hierontaa ja erilaisia hoitoja sekä ravintola ja kahvila. Krysuvikin geotermisellä alueella on paljon kuumia lähteitä ja poreilevia muta-altaita. Alueeseen pääsee tutustumaan kätevästi puisia kävelysiltoja pitkin. Kansantarinoiden mukaan Islannin kuumat lähteet ovat jättiläisten vesipatoja ja tulivuoret heidän tulisijoja. Pingvellir sijaitsee Euraasian ja Pohjoisamerikan mannerlaattojen repeämälaaksossa. Ko. repeämästä on pulpunnut miljoonia vuosia sitten laavaa, josta Islanti on syntynyt. Repeämälaakso on leveimmillään 64 metriä leveä ja 7 kilometriä pitkä. Mannerlaatat etääntyvät edelleen toisistaan parin sentin vuosivauhtia. Ajoittain laakson pohja valahtaa alaspäin. Viimeksi 1970-luvun lopussa laakson pohja putosi kaksi metriä alaspäin. Pingvellirissä oli viikinkien parlamentti v. …

Reykjavikin kasvitieteellinen puutarha

Kävin huhtikuun alkupuolella vajaan viikon matkan Islannissa. Kun etsin ennen matkaa tietoja mielenkiintoisista puutarhoista Reykjavikissa, niin tietoa oli vaikea löytää. Löysin Reykjavikista kasvitieteellisen puutarhan sekä maininnan parista muusta puutarhasta. Islanti ei ole puutarhamatkailijan unelmakohde, ellei mukaan lueta Islannin erikoista luontoa ja upeita luonnon nähtävyyksiä. Islannin sää on erittäin vaihteleva. Sää saattaa muuttua täysin toisenlaiseksi muutamassa minuutissa. Huhtikuu oli varhaiskevättä, joskin pari erittäin kylmää päivää sattui matkan aikana. Päivällä ei ollut pakkasta paria astetta enempää, mutta kun tuulee jopa 20 m/s mereltä, niin tuuli tekee sään jäätävän kylmäksi. Lähdimme kasvitieteelliseen puutarhaan aurinkoisessa ja keväisessä säässä. Kun olimme perillä puutarhaassa reilun puolen tunnin kuluttua, niin satoi suuria lumihiutaleita. Kävin kuitenkin kiertämässä kasvitieteellisen puutarhan pikaisesti lumisateessa. Kasvitieteellisessä puutarhassa on kahdeksan erilaista kasvillisuusaluetta ja 5000 eri kasvilajia. Ylimmässä kuvassa on islantilaisen kasvillisuuden alue. Alla olevassa kuvassa on perenna-alue. Ruusut kasvavat huvimajan edustalla. Huvimajan vieressä on kahvio, mutta en päässyt käymään siellä, koska kahviossa oli yksityinen juhlatilaisuus. Ainoastaan krookukset olivat aloittamassa kukintaansa. Lapset tekivät lumiukkoa puutarhassa. Kasvitieteellinen puutarha sijaitsee Laugardalurin kaupunginosassa noin 4 kilometriä Reykjavikin keskustasta. Kävimme puutarhassa vuokra-autolla, mutta …

Hibiya puiston upea krysanteeminäyttely

Tokiossa sijaitseva Hibiya Park on Japanin ensimmäinen länsimaalaistyylinen puisto. Laajassa puistossa (16 ha) on kaksi aluetta, joissa toisessa kasvatetaan etupäässä tulppaaneja ja toisessa ruusuja. Puisto kuului samuraiden aikana paikallisen aatelismiehen tiluksiin. Siitä tuli sotilaallinen paraatipaikka 1800-luvun lopulla ja julkinen puisto vuonna 1903. Japanin länsimaalaistyyliset puistot eivät vedä vertoja perinteisille japanilaisille puutarhoille, mutta oli mielenkiintoista nähdä japanilainen versio länsimaalaisesta puutarhasta. Hibiya puiston parasta antia oli krysanteeminäyttely, joita järjestetään eri puolella Japania syksyisin.                             Krysanteemejä on viljelty Japanissa keisarin kukkana jo ennen ajanlaskumme alkua. Krysanteemista on paljon erilaisia lajikkeita. Suomessa yleisiä ovat pienikukkaiset krysanteemit. Japanissa krysanteemien kukkien koko voi olla suuri (halkaisija jopa 30-35 cm) ja lajivalikoima on monipuolinen. Krysanteemi yhdistetään Japanissa kuolemattomuuteen sekä keisariin. Krysanteemisymboli on Japanin epävirallinen vaakuna, joka esiintyy mm. Japanin passien kansissa. Näyttelyn yhdessä paikassa näkyi suomalaiselle tutumman näköisiä krysanteemejä. Näin Hibiya puiston krysanteeminäyttelyssä ensimmäistä kertaa krysanteemeistä tehtyjä bonsaipuita. Krysanteemibonsait kasvattaneet puutarhurit osallisuivat myös bonsainäyttelyyn. Yksi heistä puhui hyvin englantia, joten keskustelin hänen kanssaan pitkään krysanteemien kasvattamisesta. Toisin kuin normaalit, vanhaksi kasvavat bonsaipuut, krysanteemibonsaita kasvatetaan vain yhden vuoden ajan. …

Orkidea valokuvauskohteena

Osallistuin valokuvauskurssille, jonka yhtenä kotitehtävänä oli kuvata sama kohde kahdellakymmenellä eri tavalla ja tehdä valokuvista kuvakollaasi. Yritin aina valita kotitehtävien kuvauskohteet siten, että aihe on liittyy puutarhanhoitoon tai kasveihin. Tällä kertaa otin kuvauskohteeksi orkidean. Valokuvasin orkidean seuraavilla tavoilla: Kuvaa kohde isolla aukolla Kuvaa kohde läheltä Kuvaa kohde kaukaa Kuvaa kohde kahdella eri värilämpötilalla (K10000) Kuvaa kohde niin, että siitä näkyy vain osa kuvassa Kuvaa kohde sumeana Kuvaa kohde pienellä aukolla Kuvaa kohde ylhäältä Kuvaa kohde piilotettuna Kuvaa kohde kahdella eri värilämpötilalla (K3500) Kuvaa kohteen läpi (jukkapalmua) Kuvaa kohde jonkin (jukkapalmun) läpi Kuvaa kohde niin, että se pomppaa irti taustastaan Kuvaa kohde alhaalta Kuvaa kohde niin, että se sulautuu taustaansa Kuvaa kohde vastavaloon Kuvaa kohde myötävaloon Kuvaa kohteen heijastus/varjo Kuvaa kohde ja sen varjo Kuvaa varjoja kohteessa Pidin eniten kuvasta, jossa jukkapalmu on kuvattu orkidean ”läpi”. Orkidean kukista tuli ”valkoista sumua” jukkapalmun eteen.

Potsdamin kasvitieteellinen puutarha

Potsdamin kasvitieteellisen puutarhan sijainti on ainutlaatuinen: se sijaitsee Sanssouci-linnan puutarhassa. Sanssoucin linna on UNESCOn maailmanperintökohde ja yksi Saksan kauneimmista linnoista. Puutarhan koko on noin 8,5 hehtaaria, siellä kasvatetaan noin 10 000 erilaista kasvia. Osa ulkopuutarhasta oli suljettu kevättöiden vuoksi, joten kävelin vain lyhyen matkan ulkopuutarhan puolella ja keskityin kasvihuoneen kasvien ja näyttelyiden ihailuun. Potsdamin kasvitieteellisen puutarhan maaliskuun kasvi oli yläkuvassa näkyvä Etelä-Arfikan kansalliskukka, kuningasprotea. Kuningasprotean parhain kukinta-aika oli jo takanapäin, mutta kukka oli edelleen näyttävä. Potsdamin kasvitieteellisessä puutarhassa oli myös atsalea- ja kamelianäyttely. Berliinin ja Potsdamin kasvitieteelliset puutarhat ovat ehkä sopineet näyttelyistä, koska Potdamissa atsaleat olivat pääroolissa ja Berliinissä kameliat. Atsaleat oli tuotu näyttelyyn ruukuissa. Näyttelyn katsojien kannalta oli mukavaa, että atsaleat olivat kukinnan eri vaiheessa, joten näyttelyssä riittää nähtävää pidemmäksi aikaa. Potsdamin kasvitieteellisen puutarhan kamelianäyttely oli aika pieni. Kameliat olivat kooltaan paljon pienempiä kuin Berliinin kasvitieteellisessä puutarhassa, mutta kamelian kukat ovat aina kauniita. Kasvihuone koostuu kahdeksasta eri huoneesta, joissa on trooppisia ja subtrooppisia kasveja esim. Amerikasta, Afrikasta ja Austraaliasta. Kasvihuoneesta löytyy mm. hyötykasvi-, kaktus- ja mehikasvihuoneet. Orkideahuone oli suljettu, mutta pääsin ihailemaan ja kuvaamaan orkideoja kasvihuoneen huollon aikana, jolloin huoneen ikkuna avattiin ja …

Sanssoucin linnan puutarha

Sanssoucin palatsi on kuuluisin Potsdamin linnoista. Fredrik II Suuri rakennutti rokokootyylisen palatsin kesäasunnokseen v. 1745-1747 . Palatsin nimi on suomeksi ”ilman huolia”. Fredrik II Suuri halusi kesäpalatsistaan rauhallisen paikan, jonne hän vetäytyi Berliinistä lepäämään ja viettämään yksinkertaista elämää vapaana valtiollisista velvollisuuksista ja hovielämästä. Palatsia pidetään Versailles’n palatsin suurimpana ”kilpailijana”, vaikka Sanssouci edustaa eri tyyliä ja on Versailles’ta paljon pienempi. Sanssouci valtavine puutarhoineen on yksi UNESCOn maailmanperintökohde, kuten suurin osa Potsdamin keskustan muista linnoista. Fredrik II Suuri halusi kasvattaa luumuja, viikunoita ja viiniköynöksiä Sanssoucissa. Sen vuoksi Sanssoucin palatsin eteen suunniteltiin laaja terassipuutarha viiniköynöksille. Maaliskuun puolessa välillä viiniköynöksissä ei ollut vielä lehtiä, joten puutarha ei ollut vielä parhaimmillaan. Sanssoucin 290 hehtaarin kokoisessa puutarhassa on pääpalatsin lisäksi muita palatseja (uusi palatsi, Orangerie-linna, Charlottenhofin palatsi ja Belvederen palatsi) sekä rakennuksia (kiinalainen teehuone, antiikkitemppeli, roomalainen kylpylä, kirkko ja Neptun-luola). Koska aion käydä linnassa uudelleen kesällä, niin kiersin puutarhassa vain lyhyen reitin, jonka varrella näin sisilialaisen puutarhan, tuulimyllyn, paljon erilaisia patsaita ja rauhankirkon.                             Olen käynyt Sanssoucin linnassa ensimmäisen kerran talvella 1996. Tutustuin silloin Sanssoucin linnaan …

Myöhästynyt aprillipila

Jatkuvasatoisen Ria-mansikan satokausi oli viime kesänä heinäkuun alusta lokakuun puoleen väliin eli ensimmäisiin yöpakkasiin saakka. Tänä keväänä Rian ensimmäiset mansikat kypsyivät jo huhtikuun ensimmäisenä päivänä, joten tänä kesänä odotettavissa on noin puolen vuoden pituinen satokausi.   Todellisuudessa olen lavastettu valokuva-kurssilla ja tein kurssiin liittyvän kotitehtävän eilen. Lavastin uutiskuvan Helsingin Sanomien takatalveen liittyvään uutiseen mansikkamaallani. Alla on kuvia kesämökin mansikkamaasta ennen ja jälkeen lavastamisen.  

Kesän puutarhasuunnitelmat takatalven ilona

Arvelin reilu kuukausi sitten, että kevät tulee tänä keväänä aikaisin, koska lumet olivat sulaneet lähes kokonaan maaliskuun alussa. Keväinen lämpöaalto tuli noin puolessa välissä maaliskuuta, kaikki lumi suli pihalta ja pihatöitäkin pääsi aloittelemaan kauniissa ja aurinkoisessa kevätsäässä. Maaliskuun puolenvälin jälkeen säät kuitenkin muuttuivat. Pääsimme ensin ihailemaan näyttäviä revontulia Etelä-Suomessakin. Ihailin yksi yö revontulia ja kuvasin hienoimmat revontulet naapurin kesämökin takaa. Maaliskuun lopussa alkoi parin viikon kylmä jakso, jolloin yöpakkaset olivat kovimmillaan lähes kymmenen astetta ja lunta satoi useampana päivänä. Olin samaan aikaan flunssassa, joten en jaksanut suojata kasvamaan lähteneitä pioneja ym. perennoja. Olen huolestunut, miten pionit selvisivät takatalvesta. Kovin lumisade oli alkuviikosta, jolloin lunta satoi yhtenä päivänä reilusti yli viisi senttiä. Lumi on sulanut muualta paitsi kasoista, johon lunta kolattiin pihalta. Kevään ensimmäiset kukat ilmestyivät pihalle kaksi viikkoa sitten. Yllättäen kaunokainen kukki ensimmäisenä, sen jälkeen krookus ja pari päivää sitten huomasin kevätkaunonkukissa ja lumikelloissa kukkia. Lumikellot kasvavat paikassa, johon siirrämme lumet pihalta, joten ne eivät ole meillä kevään ensimmäisiä kukkijoita. Takatalven aikana on ollut mukava tehdä kevään istutussuunnitelmia ja tilata uusia taimia. Olen tilannut muiden puutarhaharrastajien kanssa taimia ulkomaalaisista nettikaupoista. Suomalaisia puutarhakauppoja edullisemmat …