All posts tagged: Kärhöt

Elokuun puutarhakuvat

Tähän postaukseen on kerätty  ”1003 puutarhaa” Facebook-sivulla elokuun aikana julkaistut kuvat puutarhastani. Elokuun suurin ilonaihe oli valkoisen luonnon lumpeen kukkiminen vaaleanpunaisin kukin. Lumpeessa oli kolme nuppua, jotka yksitellen avautuivat vaaleanpunaisina kukkina. Odotan jo jännittyneenä, minkä värisin kukin lumme kukkii ensi kesänä. Herukoiden, karviaisten ja Ria-mansikan runsas sato on ilahduttanut elokuussa. Olen käynyt poimimassa tuoreet marjat pensaista joka päivä.

Kärhö-, viinirypäle- ja perennanäyttely Tallinnassa

Kävin Tallinnan kasvitieteellisessä puutarhassa viime viikolla. Vierailuni aikana kasvihuoneen näyttelysalissa oli mielenkiintoinen kärhö-, viinirypäle- ja perennanäyttely. Näyttelyssä oli esillä Roogoja tilan tuottamia kärhöjä, viiniköynöksiä ja viinirypäleitä sekä Nõrga tilan syysleimuja, punahattuja ym. perennoja. Koko maailmassa on jalostettu arviolta yli 5000 kärhöä. Niistä 150 on Aili ja Uno Kivistikin jalostamia kärhöjä Roogoja tilalla Virossa.  Roogojan tila on maailman pohjoisin paikkakunta, jossa kärhöjä jalostetaan, joten ne menestyvät hyvin Suomenkin ilmastossa. Näyttelyssä oli mukana Roogojan tilan nykyinen isäntä Taavi Kivistik. Hän myi kärhöjä ja viiniköynöksiä sekä vastasi vierailjoiden kysymyksiin. Kärhöjen kukat oli laitettu esille vedellä täytetyille kertakäyttölautasille. Myytävänä olevat kärhöt oli asetettu omalle pöydälle, joten vierailijoiden oli helppo tutustua tarjontaan ennen ostopäätöstä. Koska kärhöt oli aseteltu samankokoisille lautasille, niin kukkien kokoa oli helppo vertailla. Kacperin kukka oli yksi suurimmista näyttelyssä olleista kärhön kukista. Roogojan tila oli tehnyt laajan viinirypälenäyttelyn. Näyttelyssä oli esillä muutama viiniköynös sekä monta kymmentä erilaista viinirypäleterttua. Istutin kolme vuotta sitten kaksi viiniköynöstä, joista toinen on Roogojan tilan viiniköynös. En tunne viiniköynöksiä hyvin, joten oli mielenkiintoista tutustua viinirypäleiden laajaan valikoimaan. Nõrga tilan perennanäyttelyssä oli esillä eniten punahattuja sekä syysleimuja. Heillä oli perennoja enemmän myytävänä kuin näyttelyssä. Ihailin näyttelyssä erityisesti punahattuja, koska ne kuolivat …

Avoimia puutarhoja Kirkkonummella

Sunnuntaina oli viides valtakunnallinen Avoimet puutarhat-päivä, jolloin lähes 500 puutarhaa avasi ovensa yleisölle. Tapahtumassa oli mukana paljon yksityisiä puutarhoja, jotka eivät ole muulloin avoinna kävijöille. Käyntikohteiksi valikoitui kolme puutarhaa Kirkkonummella, koska ystäväni ehdotti tapaamista Kirkkonummen puutarhoissa, juuri kun mietin lähtisinkö tutustumaan Kirkkonummen vai Lohjan puutarhoihin. Valitsin tähän postaukseen valokuvia puutarhaideoista, joita olisi kiva totetuttaa omassa puutarhassa. Suuri osa ideoista jää toteutumattomiksi puutarhaunelmiksi, mutta osan aion toteuttaa viimeistään ensi kesänä. Björkelundin ruusutarha Björkelundin ruusutarhan 1,3 hehtaarin kokoisessa puutarhassa on paljon pensasruusuja, perennoja, kärhöjä, puita ja pensaita. Ruusujen paras kukinta-aika oli ohi, mutta kärhöt ja perennat kukkivat vielä runsaasti. Ruusutarhan hienoin puutarhan osa oli mielestäni artikkelikuvassa näkyvä pieni lummelampi, jonka toisessa päässä punaiset lumpeet kasvoivat rehevästi. En ole koskaan aikaisemmin nähnyt jalostetun lumpeen menestyvän Suomessa ulkona, joten lummelampi teki suuren vaikutuksen. Björkelundin ruusutarha jakaantuu kahteen alueeseen. Talo sijaitsee kallion päällä, kallioiden alla on tasainen alue, jossa kasvaa nurmikkoa, ruusuja, puita ym. Kun talon luota laskeutuu puutarhaan alaosaan, niin kallioiden välissä oli noin 10 sentin rako, jossa virtaa pieni puro.  Luonnon puro ja sen soliseva ääni ovat hienoja puutarhan ”koristeita”. Björkelundissa viljellään hyötykasveja viljelylavoissa ja kasvihuoneissa. Hyötykasvien istutuksessa oli otettu huomioon myös istutuksen ulkonäkö. Tässä lavassa eriväriset …

Heinäkuun puutarhakuvat

Tähän postaukseen on kerätty  ”1003 puutarhaa” Facebook-sivulla heinäkuun aikana julkaistut kuvat puutarhastani. Ankaraa talvea seurasi kesällä suuri kirvainvaasio. Suomeen muutti miljardeittain kirvoja etelästä. Hyönteisten massamuutto näkyi jopa Ilmatieteen laitoksen tutkakuvassa. Alkukeväällä näytti, että valtaosa jaloruusuista ja kärhöistä olisi kuollut. Suurin osa alkoi ilokseni kasvamaan, mutta paljon normaalia myöhemmin. Ilo oli osittain ennen aikaista, koska kirvat hyökkäsivät mm. ruusujen, lumipalloheisien, hedelmäpuiden ja jopa kärhöjen kimppuun. Kirvojen määrä oli niin valtava, ettei niitä saanut tapettua perinteisellä mäntysuopaliuoksella eikä myrkylläkään. Kirvojen hyökkäyksen kohteeksi joutuneet kasvit kärsivät ja kukkivat normaalia vähemmän. Muutama kärhö lakastui kokonaan. Kun joku kasvi alkoi vaikeuksien jälkeen kukkimaan, niin sen kukinnasta osasi iloita paljon normaalia enemmän. Kesän marjasato on ollut ilahduttavan runsas. Mansikoilla herkuttelimme runsaasti joka päivä ja pakastamiseenkin riitti parikymmentä litraa. Jatkuvasatoisessa Ria-mansikassa on nyt toinen, pienempi sato kypsymässä. Punaherukoita poimin parikymmentä litraa. Musta- ja viherherukkapensaat ovat vain parin vuoden ikäisiä, joten niistä riitti marjoja vain maisteltavaksi. Valkoherukan marjat kärsivät kuivuudesta: ne olivat minikokoisia ja osa kuivaneita. Runsas karviaissato on juuri kypsynyt. Tyrni tekee pienen sadon tänä kesänä. Suojasin tyrnin kanaverkolla, koska viime kesänä linnut söivät tyrnin marjat niin tarkkaan, että jäljelle jäi vain yksi marja.

Porvoon kärhöpuisto

Porvoojoen länsirannalla, Mannerheiminkadun ja kävelysillan välissä sijaitsevan puistoalueen virallinen nimi on Engelinpuisto, mutta sitä kutsutaan myös kärhöpuistoksi. Kärhöpuistossa kasvaa noin 70 kärhölajia. Kärhön taimia on istutettu noin 200 kappaletta. Puistossa kasvaa myös kelasköynnöksiä, aasiankilpikiertoa, köynnösruusuja ja -kuusamia sekä pioneja. Kärhöpuiston suunnittelussa oli mukana  kärhöihin erikoistunut hortonomi Börje Fri. Kävin kärhöpuistossa kesäkuussa pionien kukinta-aikana ja viime kesänä elokuussa jalokärhojen kukinta-aikana. Ankaran talven vuoksi jalokärhöt olivat lähteneet kasvamaan normaalia myöhemmin, jonka vuoksi kesäkuun puolessa välissä kärhöjen kukinta oli normaalia vähäisempää. Alppikärhöt ym. aikaisin kukkivat kärhöt olivat ehtineet jo kukkia tällöin. Näin ensimmäistä kertaa metallihäkkejä käytettävän kärhötukena. Ne näyttivät käteviltä käyttää, kun maaston korkeus vaihtelee, koska suhteellisen matalallakin häkillä saadaan riittävän korkea tuki kärhöille. Alkukesällä häkit näkyvät selvästi, mutta kun kärhöt kasvavat, niin ne peittävät häkit hyvin myöhemmin kesällä. Kärhöjen kuvat on otettu viime vuonna elokuussa. Kärhöpuisto on mielenkiintoinen käyntikohde Porvoon keskustan lähellä. Siellä on helppo piipahtaa Porvoossa käynnin ohella. Elokuussa kärhöt kukkivat runsaasti ja kauniisti, joten vietin kärhöpuistossa pitkän aikaa. Puistossa on paljon penkkejä, joihin voi istua ihailemaan kärhöjen  kukintaa ja vastarannalta näkyvää Porvoon vanhaa kaupunkia. Kärhöpuistoon pääsee Porvoon keskustasta kätevästi kävelysiltaa …

Kesäkuun puutarhakuvat

Kesäkuu oli pionikuukausi, jolloin puutarhanhoito vaihtui hyvin usein pionien ihailuun sekä omassa että julkisissa pionipuutarhoissa. Kiersin katsomassa ja valokuvaamassa omat avautumassa olevat nuput ja kukkivat pionit vähintään kaksi kertaa päivässä. Pionien kukinta on pian ohi, joten muut puutarhani kukkivat kasvit saavat nyt enemmän huomiota osakseen sekä puutarhatöihin riittää enemmän aikaa. Julkaisin ”1003 puutarhaa” Facebook-sivulla kuvia puutarhani perennoista ja kasveista muutaman kerran viikossa. Olen kerännyt tähän postaukseen kesäkuussa julkaistut kuvat. Pionikauden jälkeen on mansikkakausi. Saan omalta mansikkamaalta useamman litran päivässä makeita mansikoita. Syömme mansikoita mahdollisimman paljon tuoreena, mutta niitä riittää runsaasti pakastettavaksikin.

Pioniretki Uudenmaan puutarhoihin

Pioniharrastajien tapaamisen jälkeen olin niin täynnä pionienergiaa, että seuraavana päivänä päätin tehdä retken Uudenmaan puutarhoihin. Pioniretki sai alkunsa Pionien Kodin Tuulalta saadusta tiedosta, että Gardenian pionit ovat edelleen ulkopuutarhassa, vaikka Gardenia lopetettiin viime syksynä. Matkalla Gardeniaan päätin käydä katsomassa paria muitakin Helsingin puutarhaa, joissa tiesin kasvavan pioneja. Koska pioni-innostukseni lisääntyi jokaisen puutarhan jälkeen, niin poikkesin vielä Espoon ja Porvoon puutarhoissa. Kävin ihailemassa pioneja kuudessa puutarhassa, jotka olivat Gardenia, Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha ja Talvipuutarha Helsingissä, Marketanpuisto Espoossa sekä kärhöpuisto ja August Eklöfin puisto Porvoossa. Gardenia Lähes kaikki Gardenian pionit kasvavat edelleen ulkopuutarhassa. Pionipenkeissä oli muutamia aukkoja, joista pionit olivat joko kuolleet viime talven aikana tai ne oli jo siirretty muualle. Pionien tukinaruja puuttui ja nimikylttejä oli viime kesää vähemmän, mutta lopetetuksi puutarhaksi pionipuutarha oli vielä hyvässä kunnossa. Gardenian pionien kukinta oli niin alussa, että niitä ehtii käydä ihailemassa vielä 2-3 viikon ajan. Osa pioneista kasvaa varjossa isojen puiden alla, mikä pidentää pionien kukinta-aikaa. Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan pionit sijaitsevat kasvihuoneiden pohjoispuolella suoja-aidoin rajatulla alueella. Tarhapionit kukkivat Kaisaniemessä, osa kiinanpioneista aloitteli kukintaansa. Pionialue on aurinkoisella paikalla, joten paras kukinta-aika menee nopeammin ohi kuin Gardeniassa. Kaisaniemen pioneja ehtii ihailemaan arviolta vielä parin viikon ajan. Talvipuutarha Talvipuutarhan …

Kevään puutarhakuvat

Julkaisen ”1003 puutarhaa” Facebook-sivulla kuvia puutarhani perennoista ja kasveista muutaman kerran viikossa. Olen kerännyt tähän postaukseen huhti-toukokuussa julkaistut kuvat puutarhastani.

BBC Gardeners’ World Live puutarhamessut – RHS:n kukkamarkkinat

Koska kevät on puutarhamessujen aikaa, niin julkaisen pari juttua ja valokuvia BBC Gardeners’ World Live -puutarhamessuilta, jotka järjestettiin Birminghamissa viime vuoden kesäkuussa. Puutarhamessuilla oli perinteisten puutarhamyyjien lisäksi mm. kymmenen mallipuutarhaa ja yhdeksän perennapenkkiä. Messuilla järjestettiin puutarha-aiheisia luentoja, joita tosin en ehtinyt käydä kuuntelemassa. Puutarhamessujen lisäksi yksi suuri messuhalli oli varattu ruokamessuille. RHS:llä (Royal Horticulture Society eli kuninkaallinen puutarhan hoitoyhdistys) oli oma suuri messualue (”kukkamarkkinat ja kasvikylä”), jonne yhdistys oli valinnut 80 taimitarhaa esittelemään ja myymään kasveja. RHS:n kukkamarkkinoilla olivat mukana Englannin parhaimpiin kuuluvat taimitarhat, joten kasvien laatu ja valikoima olivat erittäin korkeatasoisia. Taimitarhat oli valittu siten, että ne tarjosivat mahdollisimman monipuolisen valikoiman erilaisia kasveja eikä samaa kasvilajia ollut myynnissä kuin muutamalla taimistolla. Tässä valokuvakooste  RHS:n kukkamarkkinoiden tarjonnasta. Osa kuvista on julkaistu aikaisemmin 1003 puutarhaa Facebook-sivulla. Puutarhamessujen kukka-asetelmat myytiin edulliseen hintaan messujen viimeisenä päivänä. Yksi mies oli ostanut niin suurikokoisen lilja-asetelman, että hän ei nähnyt mitään sen takaa. Hänen kaverinsa käveli vieressä ja neuvoi, mihin suuntaan pitää kävellä. Olisin halunnut nähdä sen henkilön ilmeen, joka sai tämän liljakimpun lahjaksi 🙂 Seuraavassa jutussa on valokuvia messujen mallipuutarhoista.