All posts tagged: Saksa

Cecilienhofin linnan englantilaistyylinen puutarha

Cecilienhofin linna sijaitsee Potsdamissa lähellä Jungfernsee-järveä. Cecilienhof on viimeinen Hohenzollern-hallitsijasuvun rakennuttama linna. Keisari Wilhelm II rakennutti linnan pojalleen kruununprinssi Wilhelmille ja tämän puolisolle herttuatar Cecilielle vuosina 1913–1917. Linna muistuttaa englantilaista maalaiskartanoa. Linnassa on viisi sisäpihaa ja sen rakennukset sisältävät paljon päätyulokkeita ja koristeellisia savupiippuja. Linna on  rakennettu uustudorilaiseen tyyliin. Cecilienhofin linnassa järjestettiin kesällä 1945 toisen maailmansodan voittajavaltioiden kesken Potsdamin konferenssi, jossa päätettiin Saksan kohtalosta. Linnan puutarha on tehty englantilaiseen maisemapuutarhatyyliin. Linnan puutarhasta löytyy valitettavan vähän tietoa, koska valtaosa Cecilienhofin linnaa koskevista kirjoista ja nettisivuista keskittyy pelkästään linnan ja Potsdamin konferenssin historiaan. Osa koristeellisista savupiipuista näkyy hyvin näistä kahdesta valokuvasta.   Cecilienhofin linna toimii nykyään museona ja hotellina. Linnan puutarhaan on vapaa pääsy. Mieheni kävi tutustumassa linnan sisätiloihin ja Potsdamin konferenssin historiaan sillä välin kun minä ihailin puutarhaa. Potsdamin linnat sijaitsevat muutaman kilometrin päässä toisistaan. Jos aikoo tutustua useampaan linnaan/puutarhaan samana päivänä, niin kannattaa liikkua Hop on hop off -turistibussilla tai vuokrata auto tai polkupyörä. Paikallisbussien reittien suunnittelussa ei ole otettu turistien tarpeita huomioon, joten linnasta toiseen ei välttämättä pääse yhdellä bussilla, vaikka etäisyyttä on vain muutama kilometri. Tästä linkistä voit katsoa, miten Cecilienhofiin pääsee julkisilla kulkuneuvoilla.  

Berliinin kasvitieteellinen puutarha elokuussa

Kävin viime vuonna kaksi kertaa Berliinin kasvitieteellisessä puutarhassa: maaliskuun lopussa ja elokuun lopussa. Aikaisemmassa jutussa kerroin kasvitieteellisen puutarhasta ja miten sinne kannattaa matkustaa, joten tällä kertaa julkaisen vain loppukesän tunnelmia valokuvien muodossa. Paras puutarhakausi on Berliinissä jo ohi elokuun lopussa. Kesäkukat, daaliat sekä syyskesän perennat kukkivat vielä puutarhassa, mutta valtaosa perennoista, ruusuista ja kärhöistä oli jo lopettanut kukintansa. Vietin puutarhassa koko päivän: kiersin laajan ulkopuutarhan sekä kasvihuoneet, joissa on paljon nähtävää ympäri vuoden.

Glienicken linnan italialaistyylinen puutarha

Preussin prinssi Carl ihastui Italian matkallaan maahan niin kovasti, että hän rakennutti itselleen italialaistyylisen huvilan kesäasunnoksi vuosina 1825-1827. Prinssi hän osti huvilan rakentamista varten Glienicken tilan Havel-joen rannalta Berliinin ja Potsdamin rajalta. Tilalla aikaisemmin ollut kartano muutettiin italialaistyyliseksi huvilaksi. Hevosenkengän muotoisessa huvilassa on idyllinen sisäpiha, jossa on italialaiseen tyyliin sopiva pergola, antiikkikoristeita seinillä ja suihkulähteitä. Puutarha rakennettiin myös italialaistyyliseksi. Puutarhaan rakennettiin suuri suihkulähde, jonka ympärillä on kaksi kullattua leijonaa. Leijonat muistuttavat Roomassa sijaitsevia Medicin leijonia. Linnan pihalle rakennettiin useampia italialaistyylisiä rakennuksia sekä muutettiin entiset rakennukset italialaistyylisiksi. Leijonasuihkulähteen lähellä on Stipadium paviljonki, josta on hyvä näkymä Havel-joen ja Potsdamin suuntaan. Stipadiumin doorilaiset pylväät kannattelevat puista kattoa, johon on maalattu italialaisia kuvia. Alunperin englantilaistyylinen rakennus muutettiin prinssi Carlin ja hänen puolisonsa teehuoneeksi, josta he saattoivat ihailla puutarhaa teetä juodessaan. Pyöreä paviljonki on Glienicken puutarhan rakennuksista näyttävin. Paviljonki on rakennettu Ateenan Lysikrates-monumentin mukaiseksi. Rakennuksessa on 18 korinttilaista pylvästä, joiden alaosaa kiertävässä kullatussa aidassa on koristeena Zeuksen ja Heran pään kuvat. Rakennus sai nimen ”suuri uteliaisuus”, koska paviljongista saattoi seurata Havel-joen sekä Berliinin ja Potsdamin yhdistävän sillan liikennettä. Havel-joen rannan lähelle rakennettiin kasino, jossa on kaksi juhlasalia ja pieni asunto. Kasinoa ympäröivät pergolat liittävät rakennuksen …

Pfaueninselin satulinnan puutarha

Pfaueninsel eli suomeksi riikinkukkosaari on Berliinin salainen helmi Havel-joen saarella lähellä Potsdamia. Pfaueninselin pieni valkoinen linna näyttää satulinnalta metsän keskellä, varsinkin jos linnan näkee veneestä joelta päin. Preussin kuningas Friedrich Wilhelm II rakennutti saarelle linnan, koska oli nuorena käyttänyt saarta salaisena tapaamispaikkana rakastajattarensa, kreivitär Wilhelmine von Lichtenaun kanssa. Linna valmistui vuonna 1797. Linnan kalusteet ja sisustus ovat säilyneet hyvin. Linnassa on paljon antiikin taiteen jäljennöksiä. Linnaan pääsee tutustumaan opastetulla kiertokävelyllä. Saimme yksilöllisen opastuksen, koska olimme ainoat osallistujat aamun ensimmäisellä opaskierroksella. Linnan lähellä on 1820-luvulta peräisin oleva ympyrän muotoinen puutarha, jossa oli kauniita istutuksia, mutta uskomaton määrä myyrien tekemiä isoja koloja. Linnan lähettyvillä on ruusupuutarha, mutta ruusut eivät juurikaan kukkineet elokuun lopussa. Ruusupuutarha on kunnostettu samanlaiseksi kuin se oli 1820-luvun alussa. Sinne on istutettu vanhoja ruusulajeja. Kuningas Friedrich Wilhelm III rakennutti Pfaueninselille 1824–1832 lisärakennuksia kuten kavaljeeritalon ja palmutalon (tuhoutunut tulipalossa). Koska meillä oli tiiviisti aikataulutettu päivä Potsdamin puutarhoissa, niin emme ehtineet kiertää koko saarta. Käännyimme takaisin kavaljeeritalon kohdalta. Puutarhaharrastajan kannalta mielenkiintoisimmat alueet sijaitsevat linnan lähettyvillä. Saari on erinomainen piknik.kohde, josta löytyy rauhallinen paikka jokaiselle. Pfaueninselin puiston suunnitellut Peter Lenné harrasti harvinaisten kasvien ja puiden keräilyä. Saarella kasvaa paljon harvinaisia puulajeja, joita ovat jo yli 200 vuoden ikäisiä. Saarella kulkee vapaina ”normaaleja” …

Charlottenburgin linnan barokkipuutarha

Charlottenburg on Berliinin suurin ja merkittävin linna.  Linnan rakennutti 1600-luvun lopulla Preussin kuninkaan Friedrichs I:n vaimo Sophie Charlotte, jonka mukaan linna on myös nimetty. Linna on rakennettu käyttäen esikuvana Versaillesin linnaa.  Aluksi paikalla oli vaatimattomampi kesäasunto. Kun Friedrichs I kruunattiin kuninkaaksi vuonna 1701 , niin linnassa aloitettiin suuret laajennustyöt. Linnan puutarhaa laajennettiin muutama vuosi myöhemmin. Charlottenburgin puutarha oli ensimmäinen ranskalainen barokkipuutarha Saksassa. Linna kärsi mittavia vahinkoja toisessa maailmasodassa, mutta se rakennettiin sodan jälkeen uudelleen toisin kuin monet muut Berliinissä sijainneet linnat. Kun linnan puutarhaa kunnostettiin 1950-luvulla, niin puutarha menetti osan alkuperäistä barokkityylistä. Puutarhan keskikäytävää koristaa neljä suurta valkoista ”kuningasmaljakkoa”, jotka hankittiin Friedrichs I:n kruunajaisia varten tammikuussa 1701. Barokkipuutarha päättyy lampeen, jonka takana on englantilaistyylinen puisto. Lampi on ollut aikoinaan suorakaiteen muotoinen, pohjoinen sivu on ollut puoliympyrän muotoinen. Lammessa kasvaa karppeja, muutama joutsen ui myös siellä. Leveät portaat johtavat barokkipuutarhasta lammen rannalle. Sophie Charlotten aikana lammen rannalla oli arvokkaita gondoleja ja veneitä, joilla kuninkaalliset matkustivat Berliinin kaupunkilinnasta Charlottenburgiin. Kuningas Friedrich Wilhelm II rakennutti pieni Belvederen palatsin vuonna 1788 Charlottenburgin puistoon. 55 hehtaarin suuruinen puisto poikkeaa täysin barokkipuutarhasta. Puisto on luonnonmukainen metsien, niittyjen ja pienien purojen alue. Nykyään Charlottenburgin linna toimii museona. Olen käynyt linnassa parikymmentä vuotta sitten, …

Gärten der Welt – maailman puutarhat

Gärten der Welt puutarhan ideana on tutustua maailman eri puolella oleviin puutarhatyyleihin ja -arkkitehtuureihin. Gärten der Welt:ssä olivat seuraavat mallipuutarhat kesällä 2015: balilainen puutarha (suljettu) englantilainen puutarha (rakennettiin, valmistuu 2017) italialainen renesanssipuutarha (suljettu) itämainen puutarha japanilainen puutarha kiinalainen puutarha korealainen puutarha Karl Foerster-perennapuutarha kristillinen puutarha Itämaisesta, japanilaisesta, kiinalaisesta ja korealaisesta puutarhasta olen julkaissut oman jutun aikaisemmin. Linkit ko. juttuihin ovat yläpuolella. Karl Foerster-perennapuutarha edustaa saksalaista 1900-luvun alun puutarhatyyliä. Puutarha rakennettiin vuonna 1987 Berliinin puutarhamessuille ja avattiin virallisesti Gärten der Weltissä Karl Foesterin 134. syntymäpäivänä 9.3.2008. Kristillinen puutarha on moderni versio vanhoista luostaripuutarhoista. Kristillinen puutarha on neliömuotoinen alue, jonka keskelle on tehty risti vaaleasta sorasta. Ristiä ympäröivillä istutusalueilla on valkokukkaisia pensaita sekä vesiallas, jonka vesi kuvastaa elämän lähdettä. Puutarhan erikoisin osuus on kristillinen käytävä: kultaisella värillä maalatut ”seinät”, jotka sisältävät vanhan ja uuden testamentin tekstejä. Käytävän tarkoituksena on kuvata, että kristinusko on uskonto, joka perustuu uskonnollisiin kirjoihin ja kirjoitettuun tekstiin. Kristillisen puutarhan modernissa versiossa oli mielestäni liian eksoottinen toteutus, erityisesti raamatun tekstejä sisältävän käytävän osalta. Olisin ollut kiinnostuneempi näkemään perinteisen luostaripuutarhan tyylisen puutarhan. Gärten der Weltissä on kaksi labyrinttia: Chartresin katedraalin mukaan tehty kivikuvioinen labyrintti maan pinnalle sekä …

Gärten der Welt -korealainen puutarha

Korealainen ”Seoulin puutarha” on Etelä-Korean pääkaupungin, Seoulin, lahja Berliinin kaupungille vuonna 2006. Seoulin puutarha on aito korealainen puutarha. Korealaiset käsityöläiset matkustivat Berliiniin rakentamaan puutarhan rakenteet paikan päällä. Puutarhassa on monipuolisesti yhdistetty luonnonmaisemaa perinteiseen korealaiseen puutarhakulttuuriin kuuluvien elementtien kanssa (esim. paviljongit, pihat ja erilaiset koristepatsaat). Puutarhassa on neljä muurien ympäröimää pihaa, josta siirrytään toiseen portin kautta. Muurit olivat erittäin massiivinen ja näkyvä elementti sisäpihoilla. Muuratun muutin paksuus oli puoli metriä tai enemmän. Puutarhassa on kolme tyypillistä piirrettä: vapaa tila/piha, jota kutsutaan nimellä ”Ma-Dang”, paviljongit ja luonto. Mänty, bambu, tammi ja vaahtera ovat tyypillisiä puutarhan puulajeja. Suurimman pihan reunalla on suurin paviljonki, jonka nimi on ”paviljonki veden äärellä” (Kye Zeong). En ole käynyt Etelä-Koreassa, joten tämä oli ensimmäinen kerta, kun pääsin tutustumaan korealaiseen puutarhaan. Puutarha muistutti aasialaisia puutarhoja joiltakin osilta (esim. muurien ja porttien katot ovat kiinalaisen tyylisiä), mutta massivisten muurien runsas käyttö ja suuret avarat pihat tekivät puutarhasta oman tyylisen. Seuraavalla kerralla on Gärten der Welt- puutarhan yhteenvedon aika, joka sisältää myös muutamia kuvia kristillisestä puutarhasta ja Karl Foersterin perennapuutarhasta.                

Gärten der Welt – kiinalainen puutarha

Gärten der Weltin kiinalainen puutarha sai alkunsa Berliinin ja Pekingin ystävyyskaupunkisopimuksesta vuonna 1994. Pekingin klassisen puutarha-arkkitehtuurin instituutti suunnitteli Berliiniin ystävyyskaupungin merkiksi ”takaisin saadun kuutamon” puutarhan (Garten des wiedergewonnenen Mondes). Puutarhan kaikki rakennusmateriaalit ja ammattitaitoiset rakentajat tulivat Pekingistä Berliiniin. Rakennusmateriaalia tuotiin noin sata merikontteja: puuta, erilaisia kiviä, veistoksia ja huonekaluja.   Puutarhassa korostuu yksinkertaisuus ja hienovaraiset värit – lähinnä harmaa, valkoinen ja punainen. Puutarhan keskus on 4500 m2 suuruinen lampi, jonka ympärillä on erilaisia kiinalaisia rakennuksia. Teehuoneessa oli mukava käydä juomassa teetä ja ihailla samalla puutarhan maisemia.   Kiinalaisessa puutarhassa on yleensä vähän kukkivia kasveja. Erilaiset kiviasetelmat, patsaat ja temppeleiden pienoismallit ovat suosittuja koristeita. Kiinalainen puutarha oli mielestäni hienoin Gärten der Weltin avoinna olevista puutarhoista. Puutarha oli erittäin kaunis, koska kiinalaiset rakennukset oli rakennettu pääosin lammen ympärille ja ne heijastuivat hienosti lammen pinnalta tyynellä säällä. Puutarha on siistimpi ja paremmin hoidettu kuin näkemäni puutarhat Kiinassa. Gärten der Weltin kiinalainen puutarha on itse asiassa kaunein näkemäni kiinalainen puutarha, vaikka se sijaitseekin Euroopassa. Matka Garten der Weltissä jatkuu seuraavalla kerrralla korealaiseen puutarhaan.

Gärten der Welt – japanilainen puutarha

Japanilainen ”yhteenvirtaavat vedet” niminen puutarha on Berliinin ja Tokion kaupunkien yhteinen projekti. Shunmyo Masuno, puutarhasuunnittelija, professori ja Zen-pappi, suunnitteli ja toteutti puutarhan käyttäen siellä perinteisiä japanilaisen puutarhan elementtejä. Suunnittelun tavoitteena oli luoda puutarha, jossa voi levätä ja mietiskellä keskellä vilkasta suurkaupunkia. Puutarhassa on paviljonki, lampi, puroja, kivipuutarha ja kiviasetelmia. Puutarhassa kasvaa tyypillistä japanilaisia kasveja kuten japanilainen vaahteroita, kanukoita, suokukkia ja useita kirsikkapuita. Japanilainen puutarha muistutti mielestäni Gärten der Weltin puutarhoista kaikkein vähiten esikuvaansa. Puutarhasta puuttui sammal, joka on japanilaisessa puutarhassa paljon yleisempi maanpeitekasvi kuin nurmikko. Puutarhasta puuttuivat myös leikatut pensaat, joita näkee paljon japanilaisessa puutarhassa. Voit lukea lisää japanilaisten puutarhojen erilaisista tyylisuunnista täältä. Puutarhamatka Gärten der Weltissä jatkuu seuraavalla kerralla kiinalaiseen puutarhaan.