Islanti, Muut

Pohjois-Islannin elämyslento

Islannin sisämaan ylänköalueeseen tutustuminen omin päin on turisteille hankalaa. Lähes kaikki sisämaan tiet ovat päällystämättömiä F-alkuisia teitä, joissa ei ole siltoja, vaan joet ylitetään ajamalla. Autovuokraamojen henkilöautoilla ei saa ajaa lainkaan ko. teillä. Vuokramaastureilla saa ajaa F-teillä, mutta niillä ei saa yleensä ylittää jokia, joten maasturin vuokraamisen hyöty on rajallinen.

Monet matkanjärjestäjät tarjoavat erilaisia sisämaan bussiretkiä eri puolelta Islantia. Koska 12-15 tunnin pituiset bussiretket eivät tarkemmin ajatellen tuntuneet kovin hyvältä idealta, niin innostuimme Mýflugin elämyslennosta. Parin tunnin pituisella elämyslennolla ehtii nähdä yhtä paljon kuin useamman päivän bussimatkalla. Mýflugin elämyslennon etuna oli säävaraus: huonolla säällä lento olisi peruttu, mutta bussiretkiä ei.

Valitsimme elämyslennoksi kahden tunnin ”superlennon”, jonka aikana näimme seuraavat nähtävyydet: Mývatn-järvi, Askja-tulivuori, Dyngjujökull-jäätikkö, Kverkfjöll-vuoristo, Herðubreið-vuori, Dettifoss-vesiputous, Jökulsárgljúfur-kanjoni, Ásbyrgi-kanjoni ja Krafla-tulivuori.

Elämyslento lähti Mývatn-järven lähellä sijaitsevalta pienlentokentältä. Lentokoneessa oli paikat viidelle matkustajalle, mutta meidän lisäksi mukana oli vain yksi turisti. Sää oli lähes paras mahdollinen nähtävyyksien ihailuun pienlentokoneesta: lähes tuuletonta ja jonkin verran poutapilviä. Pienkone lensi noin 500 metrin korkeudessa, joten nähtävyydet näki hyvin koneesta.

Mývatn-järvi, oikealla tumma Hverfell-tulivuoren kraateri, taustalla Krafla tulivuori

Mývatn-järven ympäristöä

Mývatn-järven ylityksen jälkeen lensimme etelään, Islannin laajimman yhtenäisen laavakentän (Ódáðahraun) yli.

”Tuore” laavavirta näkyy laavakentällä selvästi tummempana

Herðubreið-vuori on 1060 metriä korkeampi kuin sitä ympäröivä laavaylänkö, joten vuori näkyi lentomatkallamme monta kertaa.

Herðubreið-vuori

Askja-tulivuorta pidetään yhtenä Islannin mystisimmistä paikoista. Askja on 1516 metriä korkea kerrostulivuori, jossa on ollut erittäin tuhoisa tulivuoren purkaus vuonna 1875. Tuhkasade oli niin runsas, että se myrkytti maan ja tappoi karjaa erityisesti itävuonoilla. Viimeksi Askja on purkautunut vuonna 1961.

Askjassa on kolme sisäkkäistä kalderaa, joista suurimman halkaisija on 8 km. Kraaterin sisässä on kaksi järveä: 4,5 km:n läpimittainen Öskjuvatn-järvi, joka on Islannin syvin järvi (217 m) ja pieni Víti-järvi (halkaisija 150 m).

Askjaa ympäröimää laavakenttäaluetta on käytetty Apollo-ohjelman aikana astronauttien harjoittelualueena, koska alue muistuttaa kuun olosuhteita eniten maapallolla.

Víti-järven vesi on samean sinistä, vieressä näkyy hieman Öskjuvatn-järveä

Öskjuvatn-järvi on 50 metriä alempana kuin kraaterin reunat

Viimeisin tulivuoren purkaus Dyngjujökull-jäätikön alueella on ollut kaksi vuotta sitten. Osa laava-alueesta on vielä lämmintä: alueella näkyi sulaa vettä sekä joissakin kohtaa maasta tuli kuumaa höyryä.

Dettifoss on Euroopan voimakkain vesiputous. Vaikka putous on ”vain” 45 m korkea, niin vettä virtaa putouksessa 500 kuutiometriä sekunnissa.

Dettifossin vesihöyrypilven näkee kilometrien päästä, putouksen veden pauhun kuulee satojen metrien päästä ja vesiputouksen voiman tuntee jaloissa maan tärinänä putouksen lähellä.

Lentokoneesta putouksen näki paljon paremmin kuin maanpinnalta. Pari päivää myöhemmin kävimme putouksella kävellen ja näimme vain murto-osan putouksesta kanjonin reunalta.

Dettifossille pääsee autolla sekä itä- että länsipuolta kulkevaa maantietä. Uusi länsipuolen tie (862) on päällystetty ykköstieltä Dettifossin pysäköintialueelle saakka. Valtaosa turisteista tulee Dettifossille tätä tietä. Itäpuolen tie (864) on päällystämätön.

Dettifoss- ja Selfoss-vesiputoukset

Dettifoss yläjuoksulta nähtynä

Valtaosa autoilevista turisteista (pienet kirkkaanväriset ”pisteet” kanjonin reunalla) ihailee Dettifossia länsipuolelta. Höyrypilvessä näkyivät sateenkaaren värit.

Itäistä tietä ajavat turistit näkevät Deittifossin tästä suunnasta

Dettifossin lähellä on Selfoss-vesiputous. Kapea ja soikea putous on laaja, mutta se on vain 11 metriä korkea.

Selfoss-putoukset

Lensimme putouksilta jylhän Jökulsárgljúfur-kanjonin yläpuolella ihailemaan Ásbyrgin kanjonia.

Jökulsárgljúfur-kanjonin reunoilla oli erikoisia kalliomuodostelmia

Ásbyrgi on hevosenkengän muotoinen kanjoni, joka on noin 1,1 km leveä ja 3.5 km pitkä. Kanjoni on keskimäärin 100 metriä syvä.

Kanjoni on syntynyt tiedemiesten mukaan noin 10 000 vuotta sitten, kun tulivuoren purkaus Vatnajökull-jäätikön alapuolella aiheutti valtavan tulvan ja maamassojen siirtymisen jäätikön pohjoispuolelle.

Islantilaisen saagan mukaan kanjoni syntyi viikinkien pääjumalan Óðinnin kahdeksanjalkaisen hevosen jalanjäljestä, kun se ylitti Atlantin valtamerta.

Ásbyrgin hevosenkengän muotoinen kanjoni pilvien varjoissa

Lentomatkan lopuksi kiersimme katsomassa Mývatn-järven ympäristön nähtävyyksiä.

Mývatnin pohjoispuolella sijaitseva Krafla-tulivuori purkautui 1970-1980-luvuilla 15 kertaa. Tulivuoren purkauksissa syntyneet mustat laavavirrat näkyivät edelleen maastossa selvästi. Monet laavavirrat ulottuivat lähelle Mývatn-järven rannalla sijaitsevaa kylää ja lentokenttää, mutta kylä ei vahingoittunut tulivuoren purkauksissa.

Kraflan vuoden 1725 purkauksessa syntyneessä kraaterissa sijaitsee pieni Víti-järvi.

Krafla-tulivuoren rinteille rakennettiin suuri geoterminen voimalaitos 1970-luvulla. Voimalaitoksen rakentamisen aikana tulivuoren maaperään porattujen syvien reikien epäillään aiheuttaneen Kraflan tulivuoren purkaukset 1970-1980-luvuilla.

kraflan_voimalaitos

Hverfell-kraateri on syntynyt noin 2500 vuotta sitten tulivuoren purkauksessa. Kraaterin korkeus on puoli kilometriä ja läpimitta on kilometri. Kraaterin koon oivaltaa, kun vertaa sitä kuvan vasemmassa alareunassa näkyviin vaaleisiin pisteisiin, jotka ovat henkilöautoja.

hverfell

Hverarönd ja Námafjall-vuori vaikuttavat vieraan planeetetan maisemilta. Maan sisältä tulevat vulkaaniset kaasut ovat värjänneet maaperän kirjavaksi, jossa näkyy mm. oranssia, keltaista, mustaa ja ruskeaa väriä.

Hverarönd sijaitsee laaksossa. Oikealla Namafjall-vuori ja taustalla Hverfell-tulivuoren kraateri

Asuimme pari päivää lähes Myvátnin rannalla pienessä kesämökissä, joka näkyy kuvan vasemmassa alareunassa pienimpänä rakennuksena puna- ja vihreäkattoisten rakennusten välissä.

myvatn2

Lentoretki oli Islannin matkan upein kokemus. Lentäjä kiersi tärkeimpien nähtävyyksien yläpuolella useaan kertaan sekä myötä- että vastapäivään, jotta kaikki matkustajat näkivät nähtävyydet hyvin omasta ikkunasta. Lentäjä kertoi lennon aikana paljon näkemistämme paikoista ja Islannin luonnosta.

Valitettavasti valokuvat antavat vain kalpean aavistuksen Pohjois-Islannin luonnon ihmeistä. Lentokoneen ikkunassa oli naarmuja ja auringon valosta tuli ikkunaan usein ikäviä heijastuksia.

8 Comments

  1. WAU, mitä kuvia! Enkä yhtää ihimettele, että lentoretki oli huippukokemus. Nii toisella lailla hahamottuu mittasuhteet ja pääsöö näkemähän palio sellaasia alueeta, mikkä muute jäis näkemätä. Taas tuli miälenkiintoone tiatopaketti.

    Tykkää

  2. Käsittämättömän upea paikka! Ihan menee sanattomaksi.
    Lentoretki todellakin on tarjonnut ihan toisenlaisen perspektiivin ja mahdollisuuden katsella nähtävyyksiä. En edes huomannut heijastuksia tai ikkunan naarmuja, kun katselin ihastukseena kuvia.

    Tykkää

    • Mukava kuulla, että hienojen maisemien tunnelmat ovat välittyneet kuvista, vaikka olosuhteet eivät olleet parhaat mahdolliset valokuvaamisen kannalta.

      Tykkää

  3. Toistan itseäni varmasti jokaisessa Islanti-postauksen kommentissa, mutta siis aivan uskomattoman hienoja maisemia. Ja kuvakulma on sellainen, mitä harvemmin on tarjolla. Lento on ollut varmasti mieletön kokemus.

    Tykkää

    • Lentomatka oli mielettömän upea kokemus. Unohdin kertoa postauksessa, että pienkone lensi noin 500 metrin korkeudella, joten maaston yksityiskohdat näkyivät hyvin.

      Tykkää

Kommentointi on suljettu.