Puutarhani

Puutarhavuosi 2014

Ongelmia uuden perennapenkin kanssa

Pihatyökausi alkoi leudon talven ansiosta poikkeuksellisesti jo loppiaisena (6.1.2014). Koska kunta aloitti tien asvaltointiprojektin, niin kaadatimme samalla myös tien varressa olleet vanhat koivut. Loppiaisena siirsimme tulevan perennapenkin päällä olleen nurmikon kesämökille siirtonurmeksi. Seuraavalla viikolla entiset maat ja kannot poistettiin kaivurilla ja tuotiin kuorma-autollinen uutta multaa.

Esikasvatin keväällä huvimajassa Amsterdamista ostamani pionien, päivänliljojen ja daalioiden ym. juurakot sekä noin 150 auringonkukan tainta. Koska monivuotiset perennat eivät ehdi kasvaa yhdessä kesässä riittävän suureksi, niin aioin kasvattaa auringonkukkia ensimmäisenä kesänä uudessa perennapenkissä.

Kaikki perennojen taimet ja auringonkukat kasvoivat äärimmäisen hitaasti. Loppukesästä soitin asiasta multakuorman toimittajalle ja hän kertoi, että multa oli kalkittua, mutta ei lannoitettua. Joko multakuorman toimittaja oli unohtanut kertoa asiasta miehelleni tai mieheni oli unohtanut kertoa siitä minulle. Yritin loppukesällä lannoittaa uutta multaa reilusti syyslannoitteella, mutta siitä ei ollut enää apua.

Ensi kesän suurin haaste on saada uusi perennapenkki lannoitettua riittävästi, mutta ei liikaa sekä istuttaa siihen lisää perennoita. Olen ostanut yli 20 pussillista erilaisia perennan siemeniä, joista yritän kasvattaa taimet edullisesti uuteen penkkiin.

Alla olevassa kuvassa on normaalissa mullassa kasvaneen yli 2.5 metriä korkean auringonkukan kukka ja uudessa perennapenkissä kasvanut alle 0.5 metrin korkuinen miniauringonkukka.

uusi perennapenkki

Tien asvaltointi muutti kesämökin ympäristön

Tien asvaltointi muutti koko asuinalueemme toisen näköiseksi ja vaikutti myös kesämökkimme ympäristöön. Lähes kaikkien naapuritalojen pensasaidat, suuret puut tien lähellä ja puuaidat jouduttiin poistamaan levennettävän tien vuoksi. Ennen niin suojaisat pihapiirit ovat nyt avointa tilaa ja asuinalueen pensaista ja puista poistettiin reilusti yli puolet.

Kesämökkimme vierestä kulkee oja, joka on keväällä tärkeä tulvavesien poisto-oja koko lähialueelle. Ojan leventämisen vuoksi kaikki puut ja pensaat poistettiin yli 5 metrin leveydeltä ja oja levennettiin suhteettoman leveäksi. Kunta mylläsi ojan pientareen perusteellisesti ja toi tilalle niin heikkolaatuista maata, että vain rikkaruohot kasvoivat siinä loppukesästä.

Lähinaapurin puuaita poistettiin ja tontin rajalta kaadettiin parikymmentä isoa koivua. Kesämökillä on nyt valoisampi piha, mutta näkösuoja naapurin punaiseen kesämökkiin katosi, samoin kuin tulvaojan takana oleviin taloihin.

Vasemmassa alakuvassa on metallipaviljonki, johon yritän kasvattaa kukoistavaa ja peittävää kärhöistutusta. Ostin toissa kesänä Kivistikin kärhötilalta Virosta kymmenkunta kärhöä, jotka istutin paviljongin ympärille. Tontti sijaitsee savimaalla, entisessä merenpohjassa, joten se ei ole optimaalinen istutuspaikka kärhöille. Lähes puolet kärhöistä eivät kasvaneet lainkaan ja loputkin kasvoivat aika kituliaasti. Toivon, että kärhöt innostuisivat kasvamaan paremmin tulevina kesinä kunhan ovat sopeutuneet uuteen paikkaan.

Kesämökin muutokset

Kreikkalainen taverna kesämökille

Olemme mieheni kanssa suuria Kreikan ystäviä ja matkustaneet eri puolella Kreikkaa kymmenkunta kertaa, joten halusin tehdä minitavernan kesämökin terassille.

Koska sininen on ollut aina lempivärini, niin meiltä löytyi valmiiksi jo rekvisiittaa tarvernaan. Hankin tavaraa lisää kirpputoreilta ja maalasin kesämökin entisen omistajan roosa-valkoiset pöydän ja tuolit sini-valkoisiksi. Loppukesästä kävimme Korfulla ja ostin sieltä vielä täydennystä tavertaan.

Tavernan edustalla kasvaa oliivipuu, joka talvehtii sisällä. Kärhöpaviljongissa kasvaa kaksi viiniköynöstä, joista punainen Ronda tuotti vähän satoa ensimmäistä kertaa viime kesänä.

Iltapäiväaurinko paistaa suoraan tavernaan, eikä tavernan lähistöllä yleensä tuule, joten lämpötila kohosi parhaimmillaan yli +50 C. Helle oli välillä niin kova, että sinisen ruokapöydän uusi maali  alkoi kupruilemaan kuumuudessa.

Tavernan kokki on laiskahko, joten ruokaa tavernassa ei saa kovinkaan usein, mutta kreikkalaistyylinen ruoka on maistunut sitäkin paremmalta tavernan lämmössä. Viihdyimme tarvernassa pitkälle syksyyn saakka.

Kreikkalainen taverna

 Mansikkamaa alkoi tuottamaan satoa

Kokeilimme tehdä mansikkamaan ympärille rastasverkon jätepuusta ja vanhoista rastasverkoista. Rastassuojasta tuli niin hyvä, etteivät linnut päässeet syömään mansikoita lainkaan, mutta orava löysi jostain pienen kolon ja kävi nakertamassa välillä mansikoita.

Istutin mansikat toissa kesänä, joten mansikkasato oli ensimmäinen. Parhampana päivänä poimin kaksi kulhollista mansikoita.

Alhaalla vasemmassa kuvassa on muutakin oman puutarhan satoa: mansikoita, kotimaisia ja virolaisia ahomansikoita, kolmenlaisia karviaisia, vadelmia, musta-, viher-, valko- ja punaherukoita, pari herukkakarviaista, pensasmustikoita (raakoja) ja kaneliomena. Mansikoista (25 l), puna- ja valkoherukoista (yht. 15-20 l) sekä karviaisista (yli 10 l) tuli hyvä sato, muita marjoja riitti vain maisteltavaksi. Puutarhassa kasvaa vielä gojimarjapensas, pari luumupuuta, kirsikkapuu ja päärynäpuu, mutta niistä ei tule vielä satoa.

Mansikan kasvatuksesta löytyy lisää juttua tästä postauksesta.

Mansikkasato

Tulppaanipenkki Keukenhofin tyyliin

Puutarhavuosi päättyi uuden tulppaanipenkkin tekemiseen, josta on kerrottu jo aikaisemmin tässä postauksessa.